tiistai 31. joulukuuta 2013

Hyvästi, vuosi 2013!

Kuten taisin jo syntymäpäiväpostauksessani lupailla, teen tässä pienen yhteenvedon vuodesta 2013. Paljon on tapahtunut, ikävä kyllä paljon ikävää, mutta onneksi on myös ollut niitä onnenhippusiakin mukana. Ilman niitä ei taitaisi oikein jaksaa, vaikka onneksi on perhe ja ystävät, jotka ovat mukana elämässäni, sekä hyvässä että pahassa.

Tammikuu alkoi oikein hyvin, oli näytelmän Vanhan hamsterin hotelli ensi-ilta ja muut näytökset, jotka menivät oikein mallikkaasti. Nautin jälleen kerran olla lavalla, ja samaa odottelen tulevalta maaliskuun ensi-illalta...

Helmikuussa kävin heti aluksi Helsingissä juhlimassa rakkaan ystäväni tupareita. Syötiin hyvin, juotiin hyvin ja biletettiin hyvin. :) Kiitos J.J mun majoittamisesta. <3


Helmikuu ei sitten jatkunutkaan niin kovin hyvin, sillä sain ihan törkeen kovan flunssan heti välittömästi stadin reissulta kotiuduttuani. Eikä se ollut kovin äkkiä ohimenevää sorttia, sillä se kesti huhtikuun alkuun saakka! Sain loppujen lopuksi astmapiipun ja antibiootit ja Duactit ynnä muut, kun se ei vaan yksinkertaisesti ohi mennyt...Kyllä sain aivan yliannostuksen Vicks Vaporubista, kun sitä höyryhengittelin päivät pitkät... :P Yöh. 

Mutta oli helmikuussa stadin reissun lisäksi jotain hyvää! Rakas, silloin vielä tuleva, kummipoikani syntyi 1.2.2013. Taisi olla melkein kuun loppu, ennenkö häntä uskaltauduin katsomaan, etten heti olisi hirveetä flunssaani häneen tartuttanut.

Maaliskuussa sitten taidettiin juhlia tämän kummipoikani ristiäisiä.

Onnellinen kummitäti. <3

Ystäväni, kummipoikani äiti, pyysi minua laulamaan ristiäisissä. Kyllä jännitti! Lauloin Tahtoisin toivoa sinulle- kappaleen, joka meni kyllä vähän ääni väristen... :D Mutta meistä tuli siis tuolloin miehen kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä kummeja. Ihanaa. <3

Keväästä tulee aina nauttia tulppaanien kera.


Mulla ei oo minkäänlaista muistikuvaa vapusta, mutta toukokuussahan kaikki asiat lähti menemään päin persettä. Toukokuun 6. päivä kävin ensimmäistä kertaa lääkärissä, kun takapuolessa jomotti. Toukokuun 13. päivä menin ensiapuun ja jouduin osastolle ja leikkaukseen. Samalla viikolla leikattiin toisen kerran. Siitä se leikkauskierre sitten alkoi, kaiken kaikkiaan kesän aikana taidettiin leikata kuusi vai seitsemän kertaa. Setonin langat alapäässä olin siis toukokuusta lokakuun loppuun, mätää valuen. :/ Ei ehkä enempää yksityiskohtia paljasteta, tai lukijat kaikkoaa lopunkin. :D Todetaan vain, että kesä meni kipulääkkeissä, eikä siitä hirveesti muistikuvia ole. 

Juhannuksena käytiin ainoan kerral grillailemassa mökillä. 



Äitini yritti kaikella lailla piristää mua pitkin kesää, ja vaikka reissu Bomballe jouduttiin perumaan, käytiin me silti Vaasassa katselemassa Raippaluodon luontoa ja syömässä hyvin, sekä tehtiin oikein mukava reissu Tampereelle. Siellä käytiin katsomassa kesäteatterissa Kuuma kesä -85 näytelmä, joka oli kyllä paras näytelmä (noh, musikaali) minkä olen koskaan nähnyt! Nauroin aivan kippurassa, ja näyttelijät olivat jotain aivan mahtavuutta! Sitä olisi katsonut useamman kerran putkeen. Ilveksessä oltiin yötä, ja seuraavana päivänä sää helli oikein urakalla, ja nautiskeltiin auringosta Tampereen keskustassa...


Kesällä nautin kaikella lailla maan antimista. Kotikotona on marjaa jos jonkinmoista, vatut ovat yksi minun lemppareistani punaherukoiden ohella.



Elokuun 5. päivä kotikotiini tuli uusi sulostuttaja. Mimmi- koiruus kävi meillä sitten ekan kerran kylässä noin kuukauden päästä.


Elokuussa olin edelleen sairaslomalla, ja sairaslomani jatkui syyskuun puoleenväliin. Vasta silloin pääsin töihin, vaikka kunto ei ollut kovin hääppöinen. Silloin oli jo tiedossa elämäni tähän mennessä suurin mullistus, sillä lokakuussa minulle leikattaisiin paksusuolen avanne. Tämä siksi, että saataisiin paiseiden tuleminen loppumaan, ja fistelöinti pienenemään. 

Syyskuun 24. päivä ystäväpariskunnallemme syntyi ihanat kaksoistytöt. Saimme kuulla toisen kerran hyviä uutisia, meistä tulisi jälleen kummit toiselle tytöistä. <3 Tässä olemme ensimmäistä kertaa tyttöjä moikkaamassa.


Voi kuinka pieniä tytöt olivatkaan! Ristiäisiä vietettiin sitten joulukuun 7. päivä. 

Lokakuun 21. päivä koitti sitten se viisi, kuusi viikkoa etukäteen panikoitu päivä. Eli avanneleikkauspäivä. Vielä leikkuriin saapuessanikin itkua tuhristin, niin kamalalta ajatus avanteesta tuntui. Ja voi niitä kipuja leikkauksen jälkeen...Yhdeksän päivää sairaalassa vietin, ensimmäiset kolme yötä meni täysin selällä maatessa, mihinkään suuntaan ei saanut itseään liikutettua ilman hirveetä kipua. Lauantai-iltana alkoi sitten pikkuhiljaa tulemaan niitä positiivisuudenkin hetkiä...

Kyllä tästä taas selvitään! :)

Kotiutuminen sujui peloista huolimatta hyvin. Ja koko loppusyksy on mennyt paremmin kuin etukäteen ajattelin. Kivut ovat hellittäneet, ja elämä muutenkin alkanut rullata eteenpäin. Toki koko ajan avanne on mielessä ja aina saa pelätä, ettei pussi ala falskaamaan tai muuten repeile, mutta kovasti yritän elää mahdollisimman tavallista elämää. 

Marraskuussa kävin jopa lavalla esittelemässä näin kaunista pukua...


Siellä alla se avannepussikin on, eihän onneksi uskoisi? :)

Niin, ja jo marraskuun alussa ja lopussa kävin keikkoja katselemassa, ensin Apulannan ja sitten Jenni Vartiaisen. 



Marras-joulukuun vaihteessa juhlittiin pienellä porukalla meidän opiskeluporukan pikkujouluja täällä meillä. Syötiin pipari creme bruleeta ja glögikakkua, ynnä muuta ruokaa, jotka löydät joulukalenteristani. Joulukorttejakin askartelin ahkeraan...

Eivätkä silti riittäneet...

Jouluksi tuli taas touhuttua kaikenlaista. On ihanaa pukea koti jouluun ja nauttia kaikesta...Tänä vuonna meillä oli kuusessa (huom. aidossa, meidän kotiin ei muovisia tuoda!) valkoiset koristeet. 


Ja tämä kissimirri on edelleen yksi tärkeimmistä asioista minun maailmassani... <3 <3 <3



Tämmöinen akka nauttii kodin rauhasta rennoissa tamineissa... x) 


Ja nyt, tämä akka siirtyy siivous- ja leivontapuuhiin. Saa sitten huomenna päivitellä uuden vuoden mässäilyjä tänne blogiinkin. Kiitos kaikille lukijoille tästä vuodesta, toivottavasti teitä tulee myös lisää ensi vuonna! 

Toivotan kaikille ystävilleni, kavereilleni ja tutuilleni sekä lukijoilleni oikein mukavaa iltaa tänään, ja ERITTÄIN ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2014!!




PS. Mimmikin toivottaa hyvää uutta vuotta!


3 kommenttia:

  1. Parempaa uutta vuotta!! <3

    VastaaPoista
  2. voi että,on kyllä ollut aikamoinen vuosi,mutta toivotaan tästä entistä parempaa ja Onnellista Uutta Vuotta!!

    VastaaPoista
  3. Voi aivan itkua meinasin tihrustaa tuossa syyskuun 24 päivän kohdalla <3 Miten pieniä tytöt sillon olikaan.. Monesti kattelen niitä alkuaikojen kuvia koneelta ja huokailen.. :D Noh ens viikolla on 3kk neuvola, jokohan on 6kg menny rikki ;)

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi!