torstai 16. lokakuuta 2014

Daim- keksit

Toisena pikkuisena makeana tarjottavana mieheni synttäreillä oli nämä Daim- keksit, joita on tullut tehtyä suhteellisen usein. Nämäkin on erittäin helppotekoisia, vaikka kovin kauniita en näistä ole vielä koskaan onnistunut saamaan. :D Varsinkin tällä kertaa, kun yritin oikein nopeaa saada kaiken tehtyä, tuli lopputuloksesta vähän vielä rustiikimpi kuin normaalisti... Mutta yhtä makeilta maistuivat, kuin aina ennenkin.

DAIM- KEKSIT



  • 100 g voita
  • 4,5 dl kaurahiutaleita
  • 1 rkl vehnäjauhoja
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 1 dl sokeria
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 2 rkl vaaleaa siirappia

Päälle:
  • 2 levyä Maraboun Daim-suklaata

Sulata voi. Lisää joukkoon kaurahiutaleet, sokeri ja vaniljasokeri. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää kuivien aineiden joukkoon. Lisää joukkoon vielä vaalea siirappi. 

Levitä uunipelille (tai sopivan kokoiseen uunivuokaan) ja paista uunin keskitasolla 175asteessa n.10min.

Sulata suklaa ja levitä vielä kuuman pohjan päälle, Leikkaa paloiksi melkein samantien, sillä jäähtyessään pohja kovettuu ja lohkeilee leikattaessa.



keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Mars- riisimuromakeiset

Näitä pikku palleroita oli siis tarjolla miekkosen kolmekymppisten kahvituksella. Helppoja tehdä, koska ohje ei koostunut kuin kolmesta hassusta aineksesta, ja käy myös keliaakikoille. Pyörittelin nämä alunperin pikkuisiin paperivuokiin, mutta tarjolle laittaessa totesin, että aivan sama ottaa ne niistä pois, sillä ne eivät niissä pysyneet. Pallerot eivät tarttuneet kiinni toisiinsa edes tarjoilukulhossa, vaikka ihan huoneenlämmössä siinä kököttivät pitkänkin aikaa.

MARS- RIISIMUROMAKEISET



Noin 90 kpl (makeisvuokiin tehtynä)

75 g voita
6 Mars- suklaapatukkaa
7-9 dl riisimuroja

Mittaa kattilaan rasva ja suklaapatukat, sulata miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Lisää joukkoon riisimurot ja sekoita tasaiseksi.
Jaa seos kahta lusikkaa apuna käyttäen karamelli-, tai muffinivuokiin. Nosta hetkeksi kylmään jähmettymään.


Ole varovainen, kun alat pyörittelemään massaa, koska se on aluksi suhteellisen lämmintä. Suosittelen, että käytä käsissäsi kertakäyttöhanskoja, niin massan käsitteleminen ja pyöritteleminen on vielä helpompaa ja siistiä.

Miekkonen miehen ikään

Mun oma rakas mieheni pääsi kesällä oikein miesten ikään, kun täytti juhannuksen jälkeen 30 vuotta. Oon jo vuosi sitten aloittenut kyselemisen, että millaisetkohan juhlat minä hänelle järjestäisin. Mun mies ei kuitenkaan oo kovin sellaista sorttia, että viihtyisi yhtään huomion keskipisteenä, joten pitkällisistä kyselyistä huolimatta en saanut mitään isompaa järjestää. Jotenkin kuitenkin piti tätäkin asiaa muistaa, joten kutsuin sitten meidän vanhempia ja muutaman lähimmän ystävän käymään meillä oikeana juhlapäivänä kahvilla. Muutamaa viikkoa myöhemmin järjestettiin sitten vielä vähän yllärijuhlien tynkää kahden kaveripariskunnan kanssa mökillä, siitä jopa miekkonenkin piti. Rentoa yhdessäoloa, grillailua ja saunomista.

Mutta siitä ei sen enempää. Kahvitteluja varten yritin kysellä synttärisankarin toiveita tarjoilujen suhteen, mutta ainut toive minkä hänestä irti sain, oli se, että jos voileipäkakkua tekisin. Done. Kakuista annoin muutaman vaihtoehdon, joista miekkonen sitten valitsi sen, mikä hänestä kuulosti parhaimmalta.

Tässä ensin kokonaisuudessaan tarjoilut, postailen sitten osissa niitä, joista kannattaa reseptiä erikseen kirjoitella.




 Aamun aloitin viemällä tietysti aamupalan sänkyyn, laulamalla sankarille onnittelulaulun ja viemällä tietenkin myös lahjat sänkyyn. Tänä vuonna mulla on todella suuria vaikeuksia keksiä herralle mitään synttärilahjaa, mutta loppujen lopuksi taisin kuitenkin löytää ihan onnistuneen lahjan... :)



Se toivottu voikkarikakku. Tutulla, turvallisella kinkku- ja tonnikalatäytteillä.






Tavallisen voikkarin lisäksi tein anopille kasviskakun ja serkulleni gluteenittoman kakun. 



Lisäksi oli näitä suolapaloja ja noissa jutuissa, joitten pitäisi näyttää pasteijoilta, on sisällä tuorejuustoa ja valkosipulia pilkottuna. Lisäksi sisällä on vielä tavallista juustoa, joka pursusi sisältä reippaasti, vaikka kuinka yritin painella reunat tiiviisti kiinni haarukan avulla...Ei nättejä, mutta hyviä. Ai niin, ja päällä on munalla voitelun jälkeen ripoteltu seesaminsiemeniä. 



Nämä on Hellapoliisin ohjeella tehtyjä Mars-palleroita.



Päivänsankari valkkasi vaihtoehtojen joukosta tämän kakun, joka on mangojuustokakku. 






Ja lopuksi vielä Daim- keksejä, jotka näyttävät rumilta, mutta maistuvat hyviltä. 

Seuratkaahan postailua, alan purkamaan reseptejä pois lähiaikoina...

tiistai 14. lokakuuta 2014

Kaneli-inkivääripullakorput

Hah, taas uusi aikamoinen sanahirviö. :D Viikonloppuna postailin mun juhannusviemisiä mökille, ne oli näitä popcornnameja. Näiden lisäksi tekaisin vielä sopivasti Maku- lehdestä löytyneen reseptin mukaisesti ihania pullakorppuja. Maistuvat erinomaisilta kahviin dipattuna, mutta menee mun mielestä ihan myös kuiviltaan keksin kaltaisesti. :) Helppotekoisia, vaikka vievätkin hieman aikaa kuivatuksen vuoksi.

KANELI-INKIVÄÄRIPULLAKORPUT


10 annosta

  • 1 iso pullapitko (500-600 g)
Voiteluun:
  • 100 g voita sulatettuna
Kaneli-inkiväärisokeri
  • 1½dl ruokokidesokeria
  • 1 tl kanelia
  • ½ tl jauhettua inkivääriä
  • 2 limetin hienoksi raastettu kuori

Leikkaa pullapitko ohuiksi viipaleiksi. Levitä viipaleet leivinpaperin päälle uunipellille. 

Yhdistä makusokerin ainekset.

Voitele pullaviipaleet voisulalla. Ripottele päälle makusokeria.

Paahda pullakorppuja 125- asteisen uunin keskitasolla noin 1½- 2 tuntia, kunnes ne ovat rapeita ja kauniin värisiä. Tarkkaile uunia, jotta korput eivät saa liikaa väriä.

Sammuta uuni ja kuivata korppuja vielä hetki jälkilämmössä uuninluukku raollaan. Jäähdytä ritilällä. 

Säilytä korput ilmatiiviissä purkissa, jotta ne pysyvät rapeina.




Pullaviipaleet menossa uuniin


Sellaisen poikkeuksen tein reseptiin, että voitelin viipaleet kumminkin puolin voilla ja ripottelin siis myös sokeria kumminkin puolin. Käänsin myös pullaviipaleet reilu puolituntia ennen paistamisen loppumista, jotta toinenkin puoli sai vähän väriä.

Siitä vaan tekemään, vielä kerkeet pyöräyttää näitä iltapäiväkahvin seuraksi... :)

maanantai 13. lokakuuta 2014

Viikonlopun duunailut

Kotiuduin eilen Tampereelta. Mainitsinkin jo viime viikolla jossain vaiheessa, että syysloman aloitukseen on luvassa jotain mukavata ohjelmaa. Lauantaina lähdin kohti Tamperetta äitini kera, ja suuntasimme Crohn ja colitis ry:n syyspäiville ja yhdistyksen 30v. juhlaan. En ole vielä koskaan osallistunut mihinkään yhdistyksen häppeninkiin, joten johan oli aikakin. Diagnoosi tästä mun kumppanista kun on tullut jo 11 vuotta sitten, ja yhdistykseenkin olen kuulunut varmaan jonkun kahdeksan vuotta..? Mulla ei ihan tarkkaa muistikuvaa asiasta ole, mutta kyllä sen täytyy kai viiden vuoden päälle jo olla...

Kaikki ohjelma ja majoitus oli järjestetty meille Sokos hotel Tammerista, ja reilu vuorokausi siellä oli kyllä ihana kokemus kaiken kaikkiaan. Lauantaina aloitettiin ensin kahdella luennolla, (potilaiden näkökulmia ja mahtavan lääkärin Airi Jussilan pitämä luento lääkehoidoista) jonka jälkeen suunnattiin Tammerin ravintola Trattoriaan lounaalle. Alkuruoaksi oli mozzarellaa ja sitrusmarinoitusa melonia. Lisukkeena oli jotain törkeän hyvää leipää, jota olisi voinut syödä palatolkulla! Pääruoaksi oli ilmeisesti maissikananrintaa, lisukkeena kesäkurpitsaa ja retiisiä sekä ilmeisesti marcarponerisottoa. Jokin kastikekkin kuului annokseen, se oli ehkä punaviinikastike...? Ruoka oli hyvää, mutta pääruokaan olisin lisännyt ripauksen suolaa. Seuralaiselleni kyllä annos maistui. Jälkiruoaksi oli kahvia, teetä ja konvehteja, sekä oikein miniminikokoinen amarettokeksi, jonka päällä oli nokare mascarponea ja vadelmanpuolikas. Keksi oli niin suussa sulavan ihanaa, että niitä olisi helposti voinut syödä kymmenen! :P  

Nämä kuvat on taattua Lumialaatua, pahoittelut...



Lounaan alkuruoka; mozzarellaa ja sitrusmarinoitua melonia sekä salaattia.



Pääruoka unohtui kuvata, tässä ne amarettokeksit. Nam! Näitä oli seuraavana aamuna aamupalalla, söin kaksi... Ne tosin oli ilman täytteitä. Tai siis päällysteitä.




Illallinen oli buffetpöydissä, ja ruoka oli ihan törkeän, älyttömän, kauhian ihanaa! Vitsi, näitä kylmiä alkuruokia olisin voinut syödä paljon enemmän, jos vain maha vetäisi! Kuvassa ei näy kaikki, mitä lautasella oli, mutta etualalla on siis graavilohta ja sinappikastiketta, oikealla reunassa tajuttoman ihanaa lohimoussea, alla on hirvipateeta ja puolukkakastiketta, vasemmalla ohra-porkkanasalaattia, päällä vihersalaattia ja isoäidin kananmunakastiketta, ylhäällä täydellisiä mummonkurkkuja jaaa jaa jaaa... Vieläköhän jotain jäi mainitsematta... Ai niin, metsäsienisalaattia! Sekin oli hyvää, sitä on tuolla jossain lautasen yläreunassa. Leipä oli jälleen jotain sanoinkuvaamattoman hyvää! Sitä oli tummana ja vaaleana versiona. Ja kirnuvoita päällä. :P

Pääruoka jäi jälleen kuvaamatta. Tarjolla oli muusia, paahdettuja juureksia (punajuuri, nauris ja porkkana), lohta jossain kastikkeessa ja possun sisäfilettä en muista missä kastikkeessa. Nämäkin ruoat olivat hyviä, mutta alkuruoat vei kyllä voitin sata nolla. Santsasin vielä pääruoan kanssa kurkkuja, lohimoussea ja graavilohta.




Jälkkäriksi oli valkosuklaapannacottaa vadelmien kera, ja juustoja oli gorgonzola (en rakastunut vieläkään), cheddaria Hollannista ja Vilho- vuohenjuustoa. Lisäksi ruisnappeja ja viinirypäleitä. Viinirypäleet ja mansikat eivät välttämättä olleet tarkoitettuja syötäviksi, mutta niitä oli niin paljon, että ihmiset niitä sieltä ottivat... Niin siis minäkin. Pannacotta oli makeaa, valuvaa ja ihanaa. 

Tulipas nyt käytettyä paljon sanaa "ihanaa", Mutta kaikki oli ihanaa. Jopa valkkari, jota join ruoan kanssa, oli ihanaa. Harmi, että unohdin kysyä tarjoilijalta, mitä viiniä se oli. Ohjelma oli ihanaa, sitä olisi saanut olla enemmänkin. Ja ihanaa oli, että pääsin tutustumaan muutamaan uuteen tyyppiin, minä kun en tunne yhdistyksestä yhtään ketään. Onko tuo nyt ihme, kun ei ole koskaan vaivautunut mihinkään tapaamiseen? Nyt täytyy siis sen asian muuttua, ja lähteä uudemmankin kerran tapaamisiin. 

Kiitos vaan kaikille, joista kerkesin saada juttuseuraa! Varsinkin sinä toinen bloggari, jonka blogia olen käynyt jo aikaisemmin lueskelemassa... ;) Viikonloppuna sain myös meidän yhdistyksen teettämän hupparin, täytyy napata siitäkin kuva ja laittaa tänne... On nimittäin hitsin hieno!

Ravintola Trattorian sivut ruokalistoineen löydät täältä. Ja täytyypä vielä erikseen mainita, että aamupalalla tuotiin kahvi ja tee suoraan pöytään pannuissa. Kahvivaihtoehtoina oli vaalea- (Presidentti) ja tummapaahto (Parisienne) ja teetä oli useampaa sorttia; vihreää (tavis ja lakritsalla maustettu), rooibos, musta (Earl grey) ja muistaakseni vielä valkoinenkin tee. Ihanaa, enpä ole ennen Sokos hotellien ketjussa törmännyt tähän! En edes muista, että näin olisi toimittu edellisen kerran, kun olen yöpynyt muutama vuosi sitten Tammerissa... Sokos hotel Tammerin sivut löydät täältä. Nämä eivät ole maksettuja mainoksia, enkä hyödy linkkien klikkailusta, eli hyvillä mielin sinne vaan tutustumaan Tammerin ja Trattorian sivuihin. Suosittelen lämpimästi!

Kookos-raparperi-marenkipiirakka

Nimihirviö! :D Tätä piirakkaa väsäsin juhannuksen tienoilla, kun meillä oli näytelmäreenit ennen paria kesäesitystä. Mulla tuli vähän kiire tekaista jotain syötävää, kun mulla sattui olemaan pullavuoro. Silloin oli just raparperisesonki parhaimmillaan, joten ei muuta ku Maku- lehden ohjeen mukaan tekemään tätä piirakkaa. Siinä hässäkässä en kerinnyt hirveesti väkslätä kuvaamisen kanssa, joten please, forgive me nämä hirveät kuvat. Tästä vaan ei meinannut saada edustavan näköistä tekelettä.

KOOKOS-RAPARPERI-MARENKIPIIRAKKA





Pohja:
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 2 rkl sokeria
  • 150 g voita (Maku- lehden ohjeessa margariinia)
  • 2 rkl vettä
Täyte:
  • 600 g raparperia
  • 1 dl sokeria
  • 1 tl kanelia
  • 1 rkl perunajauhoja
  • 1/2 dl kookoshiutaleita
Päälle:
  • 4 kpl valkuaista
  • 2 dl sokeria

Nypi jauhot, sokeri ja rasva muruseokseksi. Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Pistele haarukalla ja siirrä jääkaappiin puoleksi tunniksi. 

Esipaista piiraspohjaa 225 asteessa noin 10 minuuttia. Laske lämpö 150 asteeseen. 

Huuhtele raparperinvarret ja kuori ne tarvittaessa ohuesti. Leikkaa raparperit paloiksi ja kumoa ne kattilaan. Lisää sokeri ja kaneli. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Sekoita perunajauhot kylmään vesitilkkaan ja lisää raparperikeitokseen ohuena nauhana samalla sekoittaen. Anna seoksen pulpahtaa ja siirrä sivuun. Sekoita joukkoon kookoshiutaleet ja kaada täyte esipaistetulle piiraspohjalle. 

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen edelleen vatkaten, kunnes marenki on kovaa ja kiiltävää. Levitä marenki kookos-raparperipiiraan päälle ja paista 20 minuuttia, kunnes marenki on saanut vähän väriä.









Tuohon pellilliseen tein annoksen muistaakseni puolitoistakertaisena, vähän naftiksi meinasi jäädä. Jos haluat paksumman pohjan, tuplaa ohje kokonaista uunipeltiä varten.

Oikein mukavaa viikon alkua kaikille, ja hyvää lomaa meille kaikille joilla sitä on! ;) 

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Idea lastenkutsuille...Tai sitten ihan vaan aikuisille

Olen jo aikaisemmin postannut näistä ihanista popcorn-taatelipalloista, joiden ohje löytyi huikean edullisesta Maissi on pop!- kirjasta. Viime juhannukseksi halusin taas päästä kokeilemaan kirjasta jotain uutta ohjetta. Olimme miekkosen kanssa menossa käymään appiukon ja hänen perheen luona, ja siellä oli muutakin porukkaa, joten jotain viemistä piti olla mukana. Suolaisten ruokien lisäksi vein siis näitä. Ja kylläpä ne kelpasi hyvin myös aikuisille! Suolaisenmakea makuyhdistelmä, ei kai sitä vaan voi kukaan vastustaa?

TÄTI APPELSIINI





  • 2½ l litraa popcornia
  • 2 dl sokeria
  • 1½ dl vettä
  • 1 dl appelsiinimarmeladia
  • 1/4 tl suolaa
  • ½ dl vaahterasiirappia
  • ½ tl valkoviinietikkaa

Kaada popcornit isoon kulhoon. Sekoita sokeri, vesi, marmeladi, suola, valkoviinietikka ja vaahterasiirappi kattilassa. Kuumenna seos 120 asteeseen (tarkkaile lämpötilaa digitaalisen lämpömittarin avulla). Kaada seos varovasti kulhoon popcornien päälle ja sekoita puulastalla hyvin. Nostele sen jälkeen lusikalla sopivan kokoisia kokkareita leivinpaperin päälle. Anna popcornien hieman jäähtyä. Voitele kätesi ja muotoile sormin pallot haluamaasi kokoon. Varo, sillä seos on todella kuumaa. 





Hauskaa sunnuntaina kaikille! :)

perjantai 10. lokakuuta 2014

Naposteltavaa viikonlopuksi

Onko huomiselle vielä hakusessa jotain hyväskää herkuteltavaa? Tässä olisi vinkki niille, jotka kaipaavat jotain suolaisen makeaa herkkua pöytään. Olimme toukokuussa Helsingissä viettämässä tyttöjen viikonloppua kahden ystäväni kanssa, ja siellä tuli syötyä pitkästä aikaa valkohomejuustoa viikunahillon kanssa. Ai että, miten olinkaan täysin unohtanut tuon ihanan herkun! Sen jälkeen on tullut kesän ja syksyn aikana pariinkin otteeseen hemmoteltua itseänsä ja miekkosta näiden avulla.

VALKOHOMEJUUSTOA JA VIIKUNAHILLOA




Tarvitset...
  • erilaisia suola-/voileipäkeksejä
  • valkohomejuustoa, esimerkiksi Castello Organic Brie
  • viikunahilloa, esim. St. Dalfour
Ota juusto huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen tarjoamista. Asettele keksit kauniisti tarjolle juuston ja hillon kanssa. Leikkaa keksille pala juustoa ja lusikoi päälle hieman viikunahilloa. Nauti.






Meillä oli lisäksi Salaneuvos- juustoa, popcorneja ja Nvy- kuohuviiniä. Tuo kuohari on muuten yksi mun all time feivoriteista, se on niin ihanan raikasta, mutta sopivan makeaa ja ihanan hapokasta! Suosittelen lämpimästi maistamaan, jos on sinulle uusi tuttavuus. 

Ei muuta kuin ihanaa viikonloppua kaikille! 

torstai 9. lokakuuta 2014

Kesämuistoina keittoa ja mansikoita

Yksi harvoista keittoruoista, joita minä teen, on kesäkeitto. Kesäkuussa se himo iskee, eikä se laannu, ennenkuin keittoa on tullut muutamaan kertaan syötyä. Yksinkertaista, puhtaista raaka-aineista tehtyä ja niin hyvää. Olen tykästynyt tähän keittoon oikeastaan vasta aikuisiällä, sillä mä vaan en ole juurikaan keittoihmisiä. Ehkä siksi, että mä en juurikaan pidä perunasta muuta kuin muusina. Uudet perunat on tietenkin asia erikseen, ne on jokakesäinen must- juttu. Tämäkin keitto on tietysti keitetty uusista perunoista, niistä pikkuisista peukalonpäänkokoisista palleroista. :)

KESÄKEITTO



Annoksesta riittää noin kolmelle nälkäiselle syöjälle

Ainekset:
  • reilu ½ kg uusia perunoita
  • ½- 1 l vettä
  • suolaa
  • n. 400 g vihanneksia, esim. kukkakaalta, porkkanaa, sugar snaps- herneenpalkoja, kesäsipulinvarsia...
  • n. 5 dl maitoa
Lisäksi:
  • 1 tomaatti / syöjä



Pese perunat ja hankaa niistä tarpeen vaatiessa kuoret pois. Laita ne veteen kattilaan ja suolaa vesi reilusti. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua noin 5 minuuttia.

Paloittele vihannekset pienemmiksi ja sugar snapsit muutamaan osaan. Laita kattilaan perunoiden seuraan ja keitä, kunnes perunat ja muut vihannekset tuntuvat kypsiltä. Kaada osa vedestä pois ja kaada joukkoon maito. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi.

Lohko tomaatit ja ripottele palat keittoannoksen päälle. Nauti.



Suurimmassa osassa kesäkeiton ohjeita maito suurustetaan vehnäjauhoilla, mutta minä en ole katsonut mitään reseptiä tätä tehdessäni, ja mielestäni keitto on hyvää ilman suurustamistakin. Eihän nakkikeittoakaan suurusteta, miksi siis kesäkeittoa? :) Jokainen saa toki tehdä niinkuin haluaa, eli jos haluat keitostasi täyteläisemmän, suurusta ihmeessä. Silloin sekoitat 1-2 rkl vehnäjauhoja noin desiin maitoa ja lisäät sen siinä vaiheessa, kun osa vedestä kaadetaan pois ja korvataan maidolla. 

Vielä hieman kesän tunnelmia...















Kevyeksi jälkkäriksi voi ottaa vaikka DelMonten Smoothie puikkouutuksien mangon! Ihanan raikasta, ihanan kevyttä ja ihanan makuista! Ja saa herkutella hyvällä omallatunnolla. :)

Vielä huominen työpäivä, ja sitten koittaisi viikon syysloma! Jippikaijei! 

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Ootkos jo kokeillut nyhtökanaa?

Nyhtöpossu? So last season. Nyhtökana. Hell yeah! Touko- tai kesäkuun Yhteishyvän Ruoka-liitteessä oli houkuttelevan kuuloinen nyhtökanahampurilaisresepti, eikä mennyt montaakaan päivää, kun kaupasta oli mukana siihen ruokaan tarvittavat ainekset.

Kun aikoinaan kokeiltiin tehdä muutamaan kertaan pulled porkia, oli se aivan jees, mutta ei kuitenkaan räjäyttänyt makuhermoja ihan totaalisesti. Toisin kävi tämän pulled chickenin kanssa, ei hittolainen miten hyvää tämä oli! Oon tehnyt tätä nyt pari-kolme kertaa, ja jokaisella kerralla se on kauppansa meille tehnyt. Se on vaan nämä marinadin mausteet, jotka tekevät tästä ruoasta niin kutkuttavan hyvä. Jos haluat perjantaina mässäillä hyvällä ruoalla, tee tätä!

NYHTÖKANAHAMPURILAINEN




Ainekset neljälle:
  • 500 g broilerin fileepihviä
Marinadiin:
  • 4 rkl fariinisokeria
  • 3 rkl soijakastiketta
  • 2 rkl tomaattipyreetä
  • 2 rkl punaviinietikkaa
  • 2 cm pala tuoretta inkivääriä
  • 2 valkosipulinkynttä (tai vähän enemmänkin...)
  • 2 tl sambal oelek- tahnaa
Lisäksi:
  • hampurilaissämpylöitä
  • valkosipulimajoneesia
  • salaattia
  • tomaattia
  • (suolakurkkua)


Sekoita marinadin ainekset. Siirrä pihvit uunivuokaan ja valuta päälle maustekastike. Peitä vuoka foliolla. Nosta vuoka 150-asteiseen uuniin tai grillin ylätasolle miedolle lämmölle ja anna pihvien kypsyä hiljalleen muutaman tunnin ajan. Grillissä kypsennettäessä siirtele fileitä välillä, jotta ne eivät tartu vuokaan. Lisää tarvittaessa muutama lusikallinen vettä.

Ota ylikypsät pihvit kastikkeesta ja revi haarukalla ohuiksi säikeiksi. Lisää lihat takaisin lämpimän kastikkeen joukkoon.

Lämmitä sämpylät ja täytä valkosipulimajoneesilla, salaatilla, tomaatilla ja revityllä broilerinlihalla. Lusikoi päälle hieman maustekastiketta.
















Tein hampurilaisia varten majoneesin Hellmansin majoneesista, johon pusersin muutaman valkosipulinkynnen. On paljon parempaa, kuin mikään valmisaioli... Lisukkeeksi murskasin haarukalla vähän kirsikkatomaatteja ja sekoitin lirun balsamicoa niiden päälle, lisäksi vielä salaatinlehtiä ja valkosipulisuolakurkkuja väliin. Lisäksi oli aivan pakko tehdä coleslawta, jonka reseptin löydät vaikka täältä. Sopi ihanasti näiden hampurilaisten kanssa, varsinkin, kun raastin kaalit ja porkkanat pieneksi, jolloin coleslawsta tuli oikein ihanan mehukasta! Njam!

Voi pojat että oli vaikeuksia kirjoittaa tämä postaus...Joka ikinen kerta, kun yritin kirjoittaa "nyhtökana", tuli siitä "nythökana." Onneksi vielä tarkistin, oli nimittäin otsikossakin väärin! Ärsyttääkö muuten ketään muuta, ku jotkut ihmiset kirjoittavat tämän ruoan "bullet pork/chicken"? Ei se hitsi vie ole mitään luotipossua tai -kanaa, vaan pulled, revittyä! :D 

Oh well, the pot calling the kettle black ja silleen, mut saahan sitä joskus ärsyyntyä, saahan? :)

tiistai 7. lokakuuta 2014

Nopsaa arkiruokaa makaronista

Me ollaan tuon miekkosen kanssa pastan suurkuluttajia. Se ei ole kaikkein terveellisin vaihtoehto, I know, mutta kun se vaan on niin hyvää. Ja onneksi nykyään on täysjyväpastaa, jotta sen tosi epäterveellisen voi vaihtaa edes vaan vähän epäterveelliseen. ;) Eritoten erilaisen pastasalaatit on meikäläisen makuun, ja niitä on helppo tehdä iso satsi kerralla, jotta syötävää riittää vielä seuraavaksikin päiväksi. Lisukkeeksi voi sitten ottaa jotain hyvää leipää, niin kyllä tästäkin täyttävän aterian saa aikaiseksi.


MAKARONISALAATTI KANASTA




Kulhollinen salaattia
  • 7-8 dl makaronia
  • suolaa
  • 1 pss rucolaa
  • ½-1 rasia kirsikkatomaatteja
  • 2 kesäsipulia 
  • 3 kanan runtafileetä
Kastikkeeseen:
  • ½ dl öljyä (avocadoöljyä)
  • maun mukaan sitruunanmehua
  • 1-2 valkosipulinkynttä
  • rouhittua mustapippuria

Keitä makaronit suolavedessä pakkauksen ohjeen mukaan juuri ja juuri kypsäksi. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä. 

Halkaise kirsikkatomaatit ja pilko kesäsipulit. Ota kananfileet huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen paistamista ja paista pannulla kypsäksi. Pilko kypsät fileet pienemmiksi palasiksi. 

Sekoita keskenään suuressa kulhossa pasta, rucola, kirsikkatomaatit, kesäsipulit ja kananpalat. 

Sekoita keskenään öljy ja purista mukaan noin puolikkaan sitruunan mehu. Mausta rouhitulla mustapippurilla ja tarpeen mukaan suolalla. Purista tai pilko joukkoon valkosipulinkynnet. Sekoita ainekset hyvin keskenään. Sekoita kastike salaatin joukkoon. Lisää öljyn määrää, jos näyttää siltä, että makaronit jäävät osaksi kuivaksi.




Vitsi, se oli niitä kesäkuun puolenvälin päiviä, kun tein tämän ruoan. Oli "kesä", kun pihalla oli noin kymmenen astetta lämmintä ja vettä tuli kuvaushetkelläkin kuin aisaa... Nyt on syksy jo niin pitkällä, että talven voi melkein haistaa. Mut hei, mä olen päivityksissä jo kesäkuun puolivälissä, kyllä mä vielä itteni kiinni saan! :D 

maanantai 6. lokakuuta 2014

Paluu kesään: Raparperi-marenkikakku

Tämän ohjeen bongasin muistaakseni Pirkka-lehdestä alkukesästä. Tai sitten vaihtoehtoisesti Ruoka-Pirkasta, mutta muistikuvani mukaan ohje oli ihan varsinaisessa lehdessä.

Mä rakastan ihan yli kaiken tätä sitruuna-marenkikakkua, ja kun tosiaan bongasin tämän kakun ohjeen, oli sitä ihan pakko päästä saman tien testaamaan. Meneillään oli viimeiset työpäivät toukokuussa, joten päätin testata tätä versioita työkavereilleni. Itse pidin tästä kakusta kovasti, tosin sitruuna-marengin voittannutta ei vieläkään löytynyt. Täytyypi seuraavaksi testailla appelsiiniversio kyseisestä herkusta.

Jos kesällä laitoit pakkaseen raparperinpaloja, saat tyhjättyä pakastinta tähän kakkuun. Mielestäni raparperi ei pakastamisesta kärsi, ainakaan, kun niitä käyttää tämänkaltaisiin kakkuihin, joiden täyte keitetään.

RAPARPERI-MARENKIKAKKU




10 annosta

Pohja:
  • 2½ dl vehnäjauhoja
  • 3 rkl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 100 g voita
  • 1 keltuainen
Täyte:
  • 8dl (n.400 g) raparperinpaloja
  • 3/4 dl sokeria
  • 1½ dl vettä
  • 2 rkl maissitärkkelystä
  • 3 keltuaista
  • 1 rkl voita
Marenki:
  • 4 valkuaista
  • 1 dl sokeria

Sekoita pohjaa varten kuivat aineet keskenään ja nypi joukkoon pehmeä rasva. Lisää keltuainen ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina piirakkavuoan (halkaisija 26 cm) pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

Kuumenna kattilassa raparperipalat, sokeri ja 1/2 dl vettä. Keitä muutaman minuutin ajan, kunnes raparperit ovat pehmenneet. Nosta sivuun ja jäähdytä kädenlämpöiseksi.

Sekoita jäähtyneen raparperiseoksen joukkoon loppuun veteen (1 dl) sekoitettu maissitärkkelys sekä keltuaiset. Kuumenna kiehuvaksi samalla sekoittaen, kunnes kiisseli saostuu. Sekoita lopuksi kiisseliin rasva.

Levitä jäähtynyt kiisseli esipaistetun torttupohjan päälle.

Vaahdota valkuaiset ja lisää vatkaamisen aikana sokeri kolmessa erässä. Marenkivaahto on tarpeeksi kovaa, kun vaahto on kiiltävää ja sileää. Marenki pysyy kulhossa, vaikka kulhon kääntää ylösalaisin. Levitä vaahto tasaisesti kiisselin päälle.

Paista torttua vielä 8-10 minuuttia, kunnes marenki on kauniin vaaleanruskea. Varo ruskistamasta pintaa liikaa. Marengin kuuluu jäädä pehmeäksi ja kuohkeaksi. Jäähdytä marenkitorttu ja tarjoa kahvipöydässä tai jälkiruoaksi samana päivänä.











Keitin kiisseliä puolitoista annosta, koska tein normaalikakun lisäksi pikkuruisen gluteenittoman kakun, johon tietysti tarvitsin myös täytettä. Kiisseliä jäi sitten sen verran yli, että tein seuraavana päivänä miekkoselle ja meikäläiselle jälkkärit sitä hyödyntäen. Murskasin pohjalle käsin Mariekeksejä pari kappaletta, lusikoin päälle raparperikiisseliä ja pursotin ihan vaan kaupan valmista kermistä päälle. Kyllä se meille kahdelle vältti, ja eipähän jäänyt rippeitä. :)

Hei ihanaa viikon alkua kaikille! :) 

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Tuorejuusto-paprikakastike lihapullille

Eli edelliseen postaukseen viitaten... Tämä herkullinen ja älyttömän helppo kastike oli siis tarjolla chorizolihapullien kanssa. Minä söin tätä kastiketta myös ihan pelkästään ruisleivän päällä, niin hyvää se mun mielestä oli... :P

TUOREJUUSTOPAPRIKAKASTIKE




  • 200 g valkosipulituorejuustoa
  • 2-3 rkl turkkilaista jogurttia
  • maun mukaan sweet chili- kastiketta
  • Felix paprikasuikaletta
  • 1-2 kesäpunasipulia

Notkista tuorejuusto kulhossa jogurtin kanssa. Lorauta sekaan sweet chili- kastiketta. Valuta paprikasuikaleita ja pilko ne pieniksi paloiksi. Pilko myös kesäpunasipulit varsineen ja lisää paprikoiden kanssa tuorejuuston sekaan. Sekoita hyvin ja anna maustua noin 15 minuuttia ennen tarjoamista.


Itse käytin siis tätä tuotetta tähän. Tuore paprika on hyvää, juu, mutta joskus säilykkeiden käyttäminen on kätevämpää. :)


Spain vs. Finland: Chorizo-lihapullat

Olin tuossa kesällä käymässä vakkariruokakaupassani, kun lihatiskin mies houkutteli palaamaan tiskille hetken päästä, kun hänellä olisi tarjota vastapaistettuja chorizolihapullia. Ei siinä sitten, pieni kierros kaupan ympäri ja takasin lihatiskille. Siellä oli pannulla viittä vaille valmiina herkullisen tuoksuisia lihapullia, joiden kanssa oli tarjolla tuorejuustopohjaista kastiketta. Hitsi miten hyvä olivatkaan! Siitä sit vaan lihatiskiltä paketti chorizoa mukaan ja kotiin kokkailuhommiin. :) Tämmössii synty siitä...

CHORIZOLIHAPULLAT



  • 400 g jauhelihaa
  • 4 kpl pieniä chorizomakkaroita
  • pippuria
  • loraus grillikastiketta
  • purkki ananasmurskaa

Laita jauheliha kulhoon ja riko rakenne. Purista chorizot ulos suolesta ja pilko tavittaessa pienemmiksi paloiksi. Lisää chorizopalat jauhelihan joukkoon. Mausta seos pipurilla ja lorauksella grillauskastiketta. Valuta ananasmurskasta enimmät nesteet pois ja lisää jauhelihaseoksen joukkoon. Sekoita massa käsin hyvin tasaiseksi. 

Pyörittele massasta käsin pullia ja paista paistinpannulla kummaltakin puolelta kypsäksi. Tarkista pullien kypsyys halkaisemalla yksi. Näet kyllä paistamisen aikana, kun pulla on kypsynyt puoliväliin. Käännä pulla ja paista suurin piirtein sama aika. 







Ps. Herkullisen kastikkeen postaan heti tämän jälkeen erikseen...

lauantai 4. lokakuuta 2014

Luksussalaatti lauantaihin

Ihanaa lauantaita kaikille!

Viikonloppuna on ihanaa herkutella. Herkuttelunkaan ei aina tarvitse olla pahasta, vaan sitä pitää osata välillä tehdä myös hieman kevyemmin. Tämä salaatti on yhtä lailla herkku ja vatsantäyttäjä. Vieläkin kevyemmän tästä saa jättämällä grillauskastikkeen ja balsamicon pois, mutta pitäähän sitä nyt hiemn luksusta olla lauantaisalaatissa, vai mitä?

KANA-AVOCADOSALAATTI




Yhdelle:
  • erilaisia salaatteja, esim. frisee- ja lollo rossosalaattia
  • 1 maustamaton kanan rintafile
  • Santa Maria valkosipuli bbq- kastiketta
  • ½ avocado
  • pala cantaloupemelonia
  • muutama kirsikkatomaatti
  • 10 cm pätkä tuorekurkkua
  • kesäsipulin varsi
  • balsamicoa

Pese salaatit tarvittaessa ja kuivaa salaattilingolla. Ota kananfilee huoneenlämpöön noin vartti ennen paistamista. Sivele filee valkosipuligrillauskastikkeella ja paista kummaltakin puolin kypsäksi pannulla. Laita folioon salaatin kokoamisen ajaksi. 

Halkaise avocado, kaavi hedelmäliha isolla lusikalla kokonaisena leikkuulaudalle ja pilko siiuiksi. Poista melonista kuoret ja pilko paloiksi. Puolita kirsikkatomaatit, pilko kurkku pienemmäksi ja siivuta kesäsipulinvarsi. 

Kokoa salaatti suoraan lautaselle ja aseta paistettu kanafile siivutettuna päälle. Valuttele päälle hyvää balsamicoa kastikkeeksi. 

Enjoy!




perjantai 3. lokakuuta 2014

Kevään paras hetki: ensimmäinen korvasienipasta!

Aiaiaiaiaiai että. Joka kevät sitä hetkeä odottaa. Sitä hetkeä, kun taivallat metsässä, ja törmäät ensimmäiseen korvasieneen. Sitten piinallinen etsiminen, löytyykö lisää. Ja kun löytyy vielä pari sientä lisää, alkaa kuola valua pitkin suupieliä. Silloin nimittäin tiedät, että pikaisen kauppareisuun jälkeen lautasella höyryää ihana kasa kermaista korvasienipastaa!

No, eihän se oikeesti ihan noin nopea toimenpide ole. Korvasieni kun täytyy ensin keittää huolellisesti kovan tuuletuksen alla, ja keitinvesi täytyy vaihtaa puhtaaseen useampaan kertaan. Mutta kyllä tämä herkku on sen kaiken vaivan väärtti. Väitän, että tämä on jopa parempaa kuin kanttarellipasta. Ohje on mitä simppelein. Tällä kertaa me lisäsimme siihen vielä ekstramakua pekonista. Ei voi haukkua huonoksi päätökseksi... ;)

KORVASIENI-PEKONIPASTA




  • pastaa keitettynä (esim. fettucine)
  • ½ pkt pekonia
  • esikäsiteltyjä korvasieniä "sopivasti" eli maun mukaan (paljos löysit..?)
  • 1 pieni sipuli
  • 2 valkosipulin kynttä
  • n. 3 dl kermaa
  • rouhittua mustapippuria
  • (suolaa)

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan al denteksi. 

Pilko pekonisiivut paloiksi ja paista rapeiksi pannulla. Siirrä sivuun odottamaan. Pilko esikäsitellyt sienet pienemmäksi ja laita pannulle paistumaan pekonirasvaan. Pilko sipulit pieneksi ja lisää sienten kanssa paistumaan. Kun sipuli on kuullottunut, lisää kerma. Lisää joukkoon myös pekoninpalat ja kuumenna kiehuvaksi. Mausta pippurilla ja tarpeen mukaan suolalla, jos pekoni ei tuo kastikkeeseen tarpeeksi suolaisuutta. 

Tarjoa pastan kanssa.



Korvasienipastaa ja auringonpaistetta. Ah. 


PS. Eikös se ole ihan mukava näin syksyn keskellä palata muistelemaan ihania aurinkoisia kevään hetkiä? ;)