tiistai 31. joulukuuta 2013

Hyvästi, vuosi 2013!

Kuten taisin jo syntymäpäiväpostauksessani lupailla, teen tässä pienen yhteenvedon vuodesta 2013. Paljon on tapahtunut, ikävä kyllä paljon ikävää, mutta onneksi on myös ollut niitä onnenhippusiakin mukana. Ilman niitä ei taitaisi oikein jaksaa, vaikka onneksi on perhe ja ystävät, jotka ovat mukana elämässäni, sekä hyvässä että pahassa.

Tammikuu alkoi oikein hyvin, oli näytelmän Vanhan hamsterin hotelli ensi-ilta ja muut näytökset, jotka menivät oikein mallikkaasti. Nautin jälleen kerran olla lavalla, ja samaa odottelen tulevalta maaliskuun ensi-illalta...

Helmikuussa kävin heti aluksi Helsingissä juhlimassa rakkaan ystäväni tupareita. Syötiin hyvin, juotiin hyvin ja biletettiin hyvin. :) Kiitos J.J mun majoittamisesta. <3


Helmikuu ei sitten jatkunutkaan niin kovin hyvin, sillä sain ihan törkeen kovan flunssan heti välittömästi stadin reissulta kotiuduttuani. Eikä se ollut kovin äkkiä ohimenevää sorttia, sillä se kesti huhtikuun alkuun saakka! Sain loppujen lopuksi astmapiipun ja antibiootit ja Duactit ynnä muut, kun se ei vaan yksinkertaisesti ohi mennyt...Kyllä sain aivan yliannostuksen Vicks Vaporubista, kun sitä höyryhengittelin päivät pitkät... :P Yöh. 

Mutta oli helmikuussa stadin reissun lisäksi jotain hyvää! Rakas, silloin vielä tuleva, kummipoikani syntyi 1.2.2013. Taisi olla melkein kuun loppu, ennenkö häntä uskaltauduin katsomaan, etten heti olisi hirveetä flunssaani häneen tartuttanut.

Maaliskuussa sitten taidettiin juhlia tämän kummipoikani ristiäisiä.

Onnellinen kummitäti. <3

Ystäväni, kummipoikani äiti, pyysi minua laulamaan ristiäisissä. Kyllä jännitti! Lauloin Tahtoisin toivoa sinulle- kappaleen, joka meni kyllä vähän ääni väristen... :D Mutta meistä tuli siis tuolloin miehen kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä kummeja. Ihanaa. <3

Keväästä tulee aina nauttia tulppaanien kera.


Mulla ei oo minkäänlaista muistikuvaa vapusta, mutta toukokuussahan kaikki asiat lähti menemään päin persettä. Toukokuun 6. päivä kävin ensimmäistä kertaa lääkärissä, kun takapuolessa jomotti. Toukokuun 13. päivä menin ensiapuun ja jouduin osastolle ja leikkaukseen. Samalla viikolla leikattiin toisen kerran. Siitä se leikkauskierre sitten alkoi, kaiken kaikkiaan kesän aikana taidettiin leikata kuusi vai seitsemän kertaa. Setonin langat alapäässä olin siis toukokuusta lokakuun loppuun, mätää valuen. :/ Ei ehkä enempää yksityiskohtia paljasteta, tai lukijat kaikkoaa lopunkin. :D Todetaan vain, että kesä meni kipulääkkeissä, eikä siitä hirveesti muistikuvia ole. 

Juhannuksena käytiin ainoan kerral grillailemassa mökillä. 



Äitini yritti kaikella lailla piristää mua pitkin kesää, ja vaikka reissu Bomballe jouduttiin perumaan, käytiin me silti Vaasassa katselemassa Raippaluodon luontoa ja syömässä hyvin, sekä tehtiin oikein mukava reissu Tampereelle. Siellä käytiin katsomassa kesäteatterissa Kuuma kesä -85 näytelmä, joka oli kyllä paras näytelmä (noh, musikaali) minkä olen koskaan nähnyt! Nauroin aivan kippurassa, ja näyttelijät olivat jotain aivan mahtavuutta! Sitä olisi katsonut useamman kerran putkeen. Ilveksessä oltiin yötä, ja seuraavana päivänä sää helli oikein urakalla, ja nautiskeltiin auringosta Tampereen keskustassa...


Kesällä nautin kaikella lailla maan antimista. Kotikotona on marjaa jos jonkinmoista, vatut ovat yksi minun lemppareistani punaherukoiden ohella.



Elokuun 5. päivä kotikotiini tuli uusi sulostuttaja. Mimmi- koiruus kävi meillä sitten ekan kerran kylässä noin kuukauden päästä.


Elokuussa olin edelleen sairaslomalla, ja sairaslomani jatkui syyskuun puoleenväliin. Vasta silloin pääsin töihin, vaikka kunto ei ollut kovin hääppöinen. Silloin oli jo tiedossa elämäni tähän mennessä suurin mullistus, sillä lokakuussa minulle leikattaisiin paksusuolen avanne. Tämä siksi, että saataisiin paiseiden tuleminen loppumaan, ja fistelöinti pienenemään. 

Syyskuun 24. päivä ystäväpariskunnallemme syntyi ihanat kaksoistytöt. Saimme kuulla toisen kerran hyviä uutisia, meistä tulisi jälleen kummit toiselle tytöistä. <3 Tässä olemme ensimmäistä kertaa tyttöjä moikkaamassa.


Voi kuinka pieniä tytöt olivatkaan! Ristiäisiä vietettiin sitten joulukuun 7. päivä. 

Lokakuun 21. päivä koitti sitten se viisi, kuusi viikkoa etukäteen panikoitu päivä. Eli avanneleikkauspäivä. Vielä leikkuriin saapuessanikin itkua tuhristin, niin kamalalta ajatus avanteesta tuntui. Ja voi niitä kipuja leikkauksen jälkeen...Yhdeksän päivää sairaalassa vietin, ensimmäiset kolme yötä meni täysin selällä maatessa, mihinkään suuntaan ei saanut itseään liikutettua ilman hirveetä kipua. Lauantai-iltana alkoi sitten pikkuhiljaa tulemaan niitä positiivisuudenkin hetkiä...

Kyllä tästä taas selvitään! :)

Kotiutuminen sujui peloista huolimatta hyvin. Ja koko loppusyksy on mennyt paremmin kuin etukäteen ajattelin. Kivut ovat hellittäneet, ja elämä muutenkin alkanut rullata eteenpäin. Toki koko ajan avanne on mielessä ja aina saa pelätä, ettei pussi ala falskaamaan tai muuten repeile, mutta kovasti yritän elää mahdollisimman tavallista elämää. 

Marraskuussa kävin jopa lavalla esittelemässä näin kaunista pukua...


Siellä alla se avannepussikin on, eihän onneksi uskoisi? :)

Niin, ja jo marraskuun alussa ja lopussa kävin keikkoja katselemassa, ensin Apulannan ja sitten Jenni Vartiaisen. 



Marras-joulukuun vaihteessa juhlittiin pienellä porukalla meidän opiskeluporukan pikkujouluja täällä meillä. Syötiin pipari creme bruleeta ja glögikakkua, ynnä muuta ruokaa, jotka löydät joulukalenteristani. Joulukorttejakin askartelin ahkeraan...

Eivätkä silti riittäneet...

Jouluksi tuli taas touhuttua kaikenlaista. On ihanaa pukea koti jouluun ja nauttia kaikesta...Tänä vuonna meillä oli kuusessa (huom. aidossa, meidän kotiin ei muovisia tuoda!) valkoiset koristeet. 


Ja tämä kissimirri on edelleen yksi tärkeimmistä asioista minun maailmassani... <3 <3 <3



Tämmöinen akka nauttii kodin rauhasta rennoissa tamineissa... x) 


Ja nyt, tämä akka siirtyy siivous- ja leivontapuuhiin. Saa sitten huomenna päivitellä uuden vuoden mässäilyjä tänne blogiinkin. Kiitos kaikille lukijoille tästä vuodesta, toivottavasti teitä tulee myös lisää ensi vuonna! 

Toivotan kaikille ystävilleni, kavereilleni ja tutuilleni sekä lukijoilleni oikein mukavaa iltaa tänään, ja ERITTÄIN ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2014!!




PS. Mimmikin toivottaa hyvää uutta vuotta!


sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Vieroitus jouluruoista

Nonnih, joulu on lusittu ja arki koitti. Vaan varrohan, ylihuomenna juhlistetaan taas, uuden vuoden saapumista! Uudelle vuodelle on menusuunnitelmissa hodareita ja kuoharia, mutta niistä sitten aikanaan, kun hodarit on syöty...Nakit on jo valmiina jääkaapissa odottamassa! :D

Me syötiin viimeiset jouluruoat perjantaina, tosin ensimmäinen välipäivä pidettiin jo torstaina ja käytii vetäsemässä hampurilaissetit Daddy´s dinerissa. Kyllä teki pekoni-juustohampurilainen hyvää, ja mä diggailen sen paikan coleslawsta paljon! Oon nyt kaks kertaa käyny siellä syömässä; ekalla kerralla söin Spicy chipotle chicken sandwichin, ja tällä kertaa Western burgerin. Kummallakin kerralla jätin ranskikset pois ja korvasin sen coleslawlla ja hyvä niin, sillä annokset on niin isoja, että kummallakin kerralla on jäänyt hamppari kesken ja coleslawtakin iso pino... :P Olen myös ottanut lisädipiksi valkosipulimajoneesin, se on tosi hyvää niillä ja kun mun mielestä hampurilainen on kuivaa, jos siellä ei oo kunnolla dippejä... Tällä kertaa tää Western burger oli ihanan mehukas, välissä oli majoneesia ja bbq-kastiketta, ja lisäksi tuo valkosipulimajo...Mmmm, hyvää oli! Aluksi syötiin miekkosen kans puoliksi sipulirenkaat, joihin kuului bbq-dippi (omg, just tajusin, että meillä ei ollu kyllä bbq vaan buffalodippi... o_O ). Nekin oli aivan hyvät, tosin ehkä Amarillon sipulirenkaat on vähän vielä paremmat...Mut hampurilaisissa tämä paikka voittaa 6-0, sillä tuolla kilpailevassa mestassa oon saanu vain kuivia hamppareita sen kaksi kertaa, jonka olen hampurilaisen ottanut...Daddys´sissa ei ainakaan toistaiseksi ole ollut sitä ongelmaa. :) Daddy´sin ruokalistan löydät täältä.

Eilen sitten jatkettiin vähän niinkuin roskaruokalinjalla, sillä päräytettiin piiiiitkästä aikaa omatekoiset kebabit! Ollaan ekaa kertaa tehty ite kebabia varmaan kahdeksan, yhdeksän vuotta sitten. Nyt olikin sitten varmaan parin vuoden tauko, mutta eilen alkoi yhtäkkiä tehdä sitä ihan törkeen paljon mieli. Ei muuta kuin kauppaan ja jauhelihat ja muut tykötarpeet messiin. Vähän vaivaamista, neljä tuntia uunissa ja ei ku herkuttelemaan! :) Just äsken tehtiin vielä setti numero kaksi, paistettiin vaan liha pannulla lämpimäksi. Suosittelen, tämä on niiiiiin hyvää!

KEBAB ISKENDERIN TAPAAN



  • 1200g naudan jauhelihaa
  • 20ml Aromat-suolaa
  • 1tl jauhettua mustapippuria
  • 1tl cayannepippuria
  • 1tl chilijauhetta
  • 1tl paprikajauhetta

Laita jauhelihat isoon kulhoon ja pehmitä se käsillä massaksi. Lisää mausteet (nytkin olisi kyllä saanut olla vielä reippaammin...) ja vaivaa massaa noin kymmenen minuuttia, kunnes se on todella pehmeää ja tasaista. Voit tehdä tämän tehosekoittimella, mutta myös käsin onnistut. Muodosta massasta kaksi noin 600g painoista pötköä, taputtele ne todella tiiviiksi ja kääri folioon, jonka päädyt kääri kuin karkin päät.



Paista 100-110 asteessa noin 4h. 

Jos et malta odottaa, leikkaa kypsästä lihasta todella ohuita suikaleita. Jos jaksat odottaa, pakasta pötkylä ja leikaa siitä lyhyen sulatuksen jälkeen juustohöylällä suikaleita. Siinä tapauksessa lämmitä lihat pannulla tai uunissa grillivastuksilla. Tarjoa kastikkeiden ja esim. naan-leivän kera, jolloin saat itsellesi iskenderkebabin. 


TOMAATTI- JA JOGURTTIKASTIKKEET KEBABILLE



Tomaattikastike

  • 500g paseerattua tomaattia
  • 2-4 valkosipulinkynttä murskattuna
  • mustapippuria
  • suolaa
Sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskenään ja anna maustua noin 15 minuuttia.

Jogurttikastike

  • 500g maustamatonta jogurttia
  • 2-4 valkosipulin kynttä
  • mustapippuria
  • suolaa
Sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskenään ja anna maustua noin 15 minuuttia. 

tiistai 24. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 24: Joulurauhaa!

Nyt on aika rauhoittaa kaikki kiire ja huiske, ja vain nauttia joulusta!




Tänään aion nauttia hyvästä ruoasta, läheisten seurasta ja joulukirkon rauhasta. Illalla nautiskelen rakkaan seurasta kynttilänvalossa. 


Toivotan kaikille rauhallista, rakkaudentäyteistä joulua! Muistakaa hidastaa, ehkä jopa pysähtyä, ja vain nauttia! <3 


maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 23: Taatelimuffinssit

Apuva, on jo aaton aaton ilta! Kyllä on päivä menyt nopeaa, kun on aamu kahdeksasta asti touhunnut. Nyt on kuitenkin kaikki hommat tehtynä; on siivottu, leivottu, kokattu, pyykätty, kääritty VIHDOIN viimeiset lahjat paketteihin, ja kinkkukin tuli juuri uunista! Kodinhoitohuoneen hylly on siivoamatta ja eteisen lipasto siivoamatta, mutta onneksi kukaan ei näe laatikoihin ja kaappeihin. :D

Isäni kävi tänään vierailuilla, ja leivoin parahiksi näitä taatelikmuffinsseja. Rakastan taatelikakkua, mutta en halunnut tehdä tällä kertaa kuivakakkua, vaan päätin leipasta nämä muffinssien muotoon. Näistä tulikin mukavan pieniä, makeita pommeja, joilla saa taltutettua makean himon kinkun ynnä muiden suolaisten herkkujen jälkeen...

Oi että, juuri tässä kirjoittaessani keittiöstä leijuu ihana kinkun haju! Pakko tehdä vielä kinkkuleipää tämän sinapin kera...Tässä kuitenkin ohje näihin muffineihin!

TAATELIMUFFINSSIT



Noin 25-30kpl

  • 1pkt kuivattua taatelia
  • 3dl vettä
  • 1½dl sokeria
  • 180g voita sulana
  • 2 munaa
  • 3½dl vehnäjauhoja
  • 1tl leivinjauhetta
  • 1tl soodaa
  • 2tl vaniljasokeria
Laita taateli, sokeri ja vesi kattilaan ja keitä sen aikaa, että taateli pehmenee mössöksi. Lisää seokseen sula voi ja anna jäähtyä. Lisää munat hyvin sekoittaen. Sekoita kuivat aineet hyvin keskenään ja lisää tatteliseokseen. Sekoita nopeasti taikinaksi. Jaa muffinivuokiin ja paista 175 asteessa noin 12 minuuttia. 


Laitoin tänään lisäksi lohen graaviin (onko tuo edes mahdollista ilmaista noin..? :D).


Roseepippuri makua antamassa tillin, suolan ja sokerin kanssa.

Nyt kuitenkin sen kinkkuleivän kimppuun, huomenna sitten aukaistaankin viimeiset luukut sekä tästä että suklaa- ja Veikkauksen kalentereista! Hyvää yötä kaikille, nukkukaa hyvin, jotta jaksatte odottaa pukkia huomenna! <3

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 22: Hermojaraastavaa leipomista

Sitä se on! Nimittäin lusikkaleipien tekeminen. Taikinan tekeminen on kyllä simppeli juttu. Mutta sitten pitää odotella parisen tuntia, ennenkö voi oikeesti alkaa leipomaan. Sen jälkeen hermoja koetellaan taikinalla, joka murtuu kakskytä kertaa niiden muotoilemisen aikana. Sitten pitää taas jaksaa odottaa leipomusten jäähtymistä, jotta ne voi täyttää ja sokeroida.

Mutta sitten koittaa se hetki, kun saa ensimmäisen lusikkaleivän suuhunsa. Silloin toteaa, että kaikki ne äänettömästi (...) lausutut voimasanat oli sen arvoisia. Mmmmmm. Nämä suorastaan sulaa suuhun, ja maku on ihanan voinen ja äärettömän syntinen... :D

LUSIKKALEIVÄT

N. 20 isoa tai n. 40 pientä


  • 200g voita
  • 1½dl sokeria
  • 2tl vaniljasokeria
  • 1tl kardemummaa
  • 4dl vehnäjauhoja
  • 1tl ruokasoodaa
  • vadelmahilloa
  • Siro- erikoishienoa sokeria
Sulata voi kattilassa, mutta älä anna sen kovin ruskistua. Sekoita joukkoon sokeri ja anna seoksen jäähtyä. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voi-sokeriseokseen. Laita taikina jääkaappiin pariksi tunniksi tekeentymään.



Painele taikinaa lusikan pesään ja painele tiiviiksi. Irrota varovasti ja laita leivinpaperoidulle pellille. Paista 175 asteessa noin 12 minuuttia. 




Anna jäähtyä. Levitä vadelmahilloa yhden puolikkaan päälle ja paina toinen puolikas kanneksi. Pyörittele pikkuleipä sokerissa. 




Itse tein lusikkaleivät nyt toista kertaa isolla lusikalla. Vähemmän hermoja rassaavaa, enkä aina jaksa pientä piiperrystä pikkulusikan kanssa. Aivan hyvin toimii näinkin, eipä tarvitse syödä kahta pikkuleipaa kerrallaan... ;)

Pakko vielä näyttää, kun saimme ensimmäiseltä kummilapseltamme (noh, ehkä kuitenkin vielä tässä vaiheessa sen äipältä...) ihanan koristeen kuuseemme!



Ja tämmöinen pöllö lensi vielä kuuseemme tänään... <3



Huh, huomenna onkin jo aaton aatto! Hyvää yötä kaikille!

lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 21: Valoa kansalle...


Tämmöiseltä meidän joulu alkaa näyttää. Kuusi tuotiin tänään tupaan, ja sain koristella sen kaikessa rauhassa yksinäni, Frank Sinatran joululaulut taustalla soidessa. Meillä on tänä vuonna täys valkoinen kuusi, paitsi että toki hieman hopeaa löytyy valkoisista koristeista. Ensi vuonna taitaa olla sitten puna-kultaisen kuusen vuoro... 





















Pikkuiset Aarikan tontut pääsi paketteineen kuusen viereen







Party Liten lintuset ilahduttaa toista vuotta


Tonttuarmeija lumiukkoineen!


Pentikin porot vartioivat Vihreitä kuulia, etteivät ne häviä liian nopeasti...


Kyllä jouluna glitteriä olla pitää!

Apuva, enää pari luukkua joulukalenterista jäljellä! Onpa joulukuu mennyt ihan hirveetä vauhtia eteenpäin. Huomenna on luvassa sitten vaihteeksi leipomuksia, kunhan tämä tonttu ehtii ne tänne päivitellä kaiken lahjapakkailun ja sukan neulomisen ohella... :D