Joulukalenteri 2015 luukku 21: Jallu-graavilohi

Meidän joulupöytään kuuluu aina ehdottomasti graavilohi. Se on minun mielestäni aivan ihanaa, ja samoin mieheni pitää siitä kovasti. En ole vuosikausiin ostanut kaupasta graavilohta, onhan sen tekeminen niin naurettavan helppoa. Pitää vain olla kärsivällisyyttä odottaa noin vuorokauden verran, ennenkö tätä herkkua pääsee maistelemaan.

Tänä vuonna olin pitkään kahden vaiheilla, että teenkö tyrnigraavilohta vai jallugraavilohta. Koska Jallua nyt sattui sitten olemaan sinapinteon jäljiltä, päädyin sitten jalluversioon. Odottkoon tyrni sitten vuoroaan kenties ensi jouluun.

JALLUGRAAVILOHI

Tarvitset...

• lohifilettä
• Jaloviinaa
• merisuolaa
• sokeria
• (tilliä)

Kuivaa lohen pinta talouspaperilla. Leikkaa file kahteen palaan. Ripottele päälle reilusti merisuolaa ja sopivasti sokeria. Jos käytät tilliä, hienonna se ja ripottele päälle. Lusikoi fileen päälle reilusti Jaloviinaa. Laita kalapalat päällekäin ja kiedo voipaperiin tiiviisti. Sulje kala pussiin ja kääntele pakettia muutamia kertoja graavaantumisen aikana. 

Noin vuorokauden kuluttua avaa paketti ja pyyhi ylimääräiset mausteet kalan pinnasta pois. Siivuta kala mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi ja tarjoa halutessasi kapriksien kanssa. 

Joulukalenteri 2015 luukku 20: All I want for christmas...

Voi jouluaatto ja paketit. Mikäpä sen ihanampaa oli lapsena, kuin nähdä lahjapinon kasvavan Joulupukin niitä jakaessa, ja sitten aukaista niitä rauhassa. Ja kyllä, ihan oikeasti rauhassa. Mä olen ollut vähän omituinen lapsi vissiin aina, kun en harrasta pakettien auki repimistä, vaan meillä on aina lahjat avattu vuoronperään. Samaa perinnettä olen kyllä jatkanut ihan aikuisenakin ja tietysti myös oman mieheni kanssa.

Voisin sanoa, että nyt aikuisena ei niitä lahjoja enää kaipaa, mutta sitten kyllä valehtelisin. Rakastan saada ja rakastan antaa lahjoja. Olen suorastaan maaninen lahjojen ostelija, ja ostankin ihan vuoden ympäri ihmisille jo joululahjoja valmiiksi. Mutta, laskeskelin tuossa, että tänäkin vuonna olen ostanut lahjoja 30 eri ihmisille. Ei semmosia lahjamääriä etsitä enää viikko ennen jouluaattoa. :D Huoh, iso suku. Onneksi olen kovin järjestelmällinen ihminen tässäkin suhteessa, ja kirjoitan aina vihkoon ylös, mitä olen kenellekkäkin hankkinut. Ja on ihanaa ilahduttaa ihmisiä, jos lahjahankinta osuu nappiin!

Mitä minä sitten toivon? Toiveita mulla ei kyllä juurikaan ole, enkä ole niitä esiin mitenkään tuonut. Nyt joulu on jo niin lähellä, että tohtii tehdä hieman toivomuslistaa ilman, että tuottaa lahjapaineita kenellekkään saman katon alla asuvalle... ;)

Kuvat täältä, täältä, täältä ja täältä. 

Tänä vuonna oli jotenkin erityisen vaikeaa miettiä, mitä sitä kenties haluaisi lahjaksi... Ja vaikka en näistä mitään saisi, olisin tottakai siltikin onnellinen. :) Tässä kuitenkin muutama juttu, jotka olisi tervetulleita meidän talouteen.

Vasemmalla oikealla on Iittalan ihania Kastehelmi- purkkeja. Sain äidiltäni jo alkusyksystä tuon ison, harmaan purkin, joten sille olisi mukavaa saada seuralainen.

Oikealla ylhäällä on Marimekon Siirtolapuutarha- sarjan syviä lautasia. Ne vielä kokoelmastani puuttuu tyystin, joten niitä olisi kiva kerätä. Ihan vaikka vain yksi kerrallaan, sillä lautaset ovat aika arvokkaat...

Alhaalla vasemmalla on myös samaa, Marimekon Siirtolapuutarha- sarjan kermakko/kaadin. Se on vain yksinkertaisesti todella kaunis, ja suorastaan kuuluisi meidän kahvipöytään. :)

Alhaalla oikealla on, tattada-daa! Lahjakortti! Olisin kovin onnellinen, jos saisin urheiluliikkeeseen lahjakortin, sillä treenikamppeita pitää koko ajan päivittää uusiin. Tulisi siis kovasti tarpeeseen.

Nämä muutamat asiat tuli mieleeni joululahjoja miettiessä. Mitä sinä olet toivonut joululahjaksi?

Joulukalenteri 2015 luukku 19: DaCapo-banaanikakku

Tätä kakkua tarjoilin eilen töissä synttäreideni vuoksi, ja tämä kakku taitaa vain parantua vanhetessaan! Ainakin tänään se maistui mielestäni vielä paremmalta kuin eilen... DaCapo on ehdottomasti lempparini joulukarkeista, ja arvatkaapa minkälaiset riemunkiljahdukset tänä vuonna päästin, kun DaCapot muuttivat pusseihin?! Ainahan sitä on patukkana saanut, mutta kyllä tuo pussimuoto on aika kätevä. Tässä siis yhdistyy suklaaleivonnainen lempparisuklaaseeni, nam!

DACAPO- BANAANIKAKKU

• 2 (n. 350 g) kypsää banaania
• 1 ps (130 g) DaCapo bites
• 100 g voita
• 2 dl sokeria
• 2 kananmunaa
• 3 dl vehnäjauhoja
• 1/2 dl kaakaojauhetta
• 1 1/2 tl vaniljasokeria
• 1 1/2 tl leivinjauhetta

Kuorrutus

• 1 ps (130 g) DaCapo bites
• 25 g voita

1. Survo kuoritut banaanit haarukalla. Hienonna suklaapalat veitsellä.

2. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää huoneenlämpöiset kananmunat joukkoon yksitellen vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi jauhoseos taikinan joukkoon. Kääntele lopuksi taikinan sekaan banaanit ja suklaarouhe.

3. Levitä taikina voideltuun ja korppujauhotettuun suorakaiteen muotoiseen vuokaan (tilavuus noin 1 l). Paista 175 asteisen uunin alatasolla 55-60 minuuttia.

4. Sulata suklaapalat ja rasva miedolla lämmöllä mikrossa tai kattilassa. Levitä suklaaseos hieman jäähtyneen kakun päälle. Koristele halutessasi suklaarouheella.

Itse tein kuorrutteen puolitoistakertaisena, sillä kuorrutetta ei voi olla koskaan liikaa, eihän? Tämä oli kyllä erittäin herkkua, varsinkin hyvän vaniljajäätelön kera syötynä!

Ohje on alunperin pirkka.fi- sivustolta.

Joulukalenteri 2015 luukku 18: Happy birthday to me!

Ai että, tämä on se päivä, 18.12.2015, jolloin minä, T.H.M.S, täytän pyöreät 30 vuotta. Olenkin ystäväpiirissämme viimeinen tämän luvun täyttävä, tai siis meistä -85 vuosimallisista. Olen saanut nauttia junioriajasta muka vähän muita pidempään. ;)

Kuva täältä. 

Pitäisikö tässä jotain kolmenkympin kriisiä olla? Noh, mulla ei ainakaan ole. Päällimmäisenä mielessä on vain kiitollisuus, että olen hengissä. Hengissä, ja voin hyvin. Kun juhlimme etukäteen kolmekymppisiä tuossa joulukuun alkupuolella, eräs ystävistäni kysyi, mitä toivon seuraavalta kymmeneltä vuodelta. Mun vastaus oli yksinkertainen: töitä ja terveyttä. Noilla kahdella asialla pärjää tässä maailmassa aika pitkälle.

Kuva täältä. 

Työ on mulle ehdottoman tärkeää, sillä vaikka opettajan työ onkin vaikeaa toisinaan, niin se on myös ihan mahdottoman palkitsevaa. En haluaisi olla työtön ja kituuttaa pienillä työttömyystuilla, mutta koskaan ei tässä valtion taloustilanteessa tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Siksi tämä.

Toisekseen, olen 16- vuotiaasta asti elänyt tämän Crohnin taudin kanssa. Vaikean Crohnin taudin kanssa. Minä jos kuka tietää, mitä on elää kivussa. Jatkuvassa kivussa. Viimeinen puoli vuotta ennen lokakuun lopussa 2013 tehtyä avanneleikkausta ennen oli niin täyttä helvettiä, että koskaan ei tiennyt, miten seuraavan päivän jaksaa taas eteenpäin. Välillä tuntui, että mä menetän järkeni sen kaiken kivun keskellä. Onneksi en ole sulkeutunut ihminen, vaan puhuin tunteistani miehelleni, ystävilleni ja perheelleni, ja sain ihan mielettömän paljon empatiaa ja tukea lähipiiriltäni. Olen kiitellyt siitä jo aikaisemminkin, mutta teen sen myös nyt. KIITOS. Kiitos jokaiselle, joka on jaksanut mun rinnalla kulkea niiden vaikeidenkin vuosien ajan.

Mulla on tiivis ystäväpiiri, ja ystäväni on kulkenut mun kanssa jo viimeiset 18 vuotta. Kiitos K, että olet aina mun elämässäni. Kiitos kaikille niille muille ystävilleni, joille saan avautua, ja ennenkaikkea, keiden kanssa saan nauraa ja unohtaa elämän huonot puolet. Kiitos äitilleni, joka myötäelää mun kanssa ihan joka päivä. Kiitos muullekin perheelleni, joka aina jaksaa kysyä "miten oot voinu". Kiitos varsinkin miehelleni, joka on jakanut mun elämän jo kohta kahdentoista vuoden ajan. Elänyt mun kanssa ne kauheimmat ajat, jolloin en paljon muuta tehnyt, kuin itkenyt kivusta. Moni mies olis lähtenyt ajat sitten lätkimään, sinä pysyt minun kanssani. <3

Kuva täältä. 

Noh, jotta tämä postaus ei nyt menisi ihan tunteiluksi, niin laitetaanpas tähän väliin lista...

Tässä 10 asiaa, joita et tiennyt minusta! 

Kuva täältä. 

1. Olen niin herkkä ihminen, että itken vaikka Kauniita ja Rohkeita katsellessa. Kissa- ja koiravideot - ihan varmoja kyynelkanavien avaajia.

2. Rakastan kukkia. Iän myötä äitiini tullut. :D Lempikukkiani on oikeastaan kaikki valkoinen. Valkoiset tulppaanit, valkoiset ruusut, valkoinen joulutähti, valkoiset hyasintit, valkoinen amaryllis, valkoinen lilja... Tosin aina keväisin iskee hetkeksi vaaleanpunainen buumi, jolloin kukkani ovat vain vaaleanpunaisia.

3. Olen tosi huono syömään karkkia. Olen kyllä hirveän hyvä ostamaan niitä. Olen ystäväpiirissäni tunnettu siitä, että meidän kodinhoitohuoneesta löytyy boksi, joka on täynnä (vanhentuneita) karkkia. Niitä sitten muut syö, kun minä en niitä saa syötyä. :)

4. Yksi syy blogin hiljaisempaan tahtiin tänä vuonna on ollut elämäntaparemontti. Ostin huhtikuussa salijäsenyyden, ja elokuun alussa aloitin pt:n kanssa. Viimeisen neljän kuukauden aikana herkut eivät ihan hirveästi ole kuuluneet tämän naisen ruokavalioon. :D

5. Nukun nakuna. Ympäri vuoden.

6. Olen suolan suurkuluttaja. Tosin nyt, kun ruokavaliota on laitettu uusiksi, olen yrittänyt kovasti vähentää suolan käyttöä. Mun kroppa suorastaan vaatii suolaa, jos ei saa sitä tarpeeksi.

7. Inhoan pessimistisiä ihmisiä. Yritän itse ajatella loppuun asti positiivisesti, ja elämä on opettanut, että pienistäkin asioista pitää osata nauttia.

8. Rakastan halailla ihmisiä. Mä halaisin varmaan kaikkia päivän aikana tapaamiani ihmisiä, jos tietäisin varmuudella, että se ei heitä ahdistaisi. Jos siis näet minut, halaa minua. ;)

9. Rakastan Coca-Colaa. Jos linjat sen kestäisivät, joisin sitä vaikka joka päivä. Ikävä kyllä totuus on, että juon sitä nykyään enää toooodella harvoin.

10. Mun työmatka kestää noin 40 minuuttia autolla, ja lähes koko sen matkan laulan radion mukana. Tai vähintään nauran radiojuontajien jutuille, ääneen. Kovaa.

Kuva täältä. 

Löytikö listalta yllättäviä asioita?

Tässä vielä allekirjoittanut itse availemassa lahjoja, kun ystäväni olivat kanssani juhlimassa joulukuun alussa. Kuvan krediitit Minna O. :) 

Me lähdetään nyt miehen kanssa hieman juhlistamaan tätä päivää, tavataan taas huomenna! :)

Joulukalenteri 2015 luukku 17: Jallusinappi

Olen jo vuosikausia väsännyt ihmisille joululahjaksi sinappia. Vakkari tuotannossa on ollut ihana valkosipulisinappi, joka menee kuin kuumille kiville. Viime vuonna tein uuden kokeilun, kun tein tätä appelsiini-konjakkisinappia. Sekään ei ollut yhtään hullumpaa. Tänä vuonna kokeiluun pääsi jallusinappi, jonka reseptin olen bongannut ajat sitten Cebicin keittössä- blogista. Kurkkaa tuon linkin taakse, jos haluat yksityiskohtaisia ohjeita lasipurkkien desinfioimisesta. Itse aina keitän purkin ja kannet, se tulee näppärästi siinä samalla, kun sekoittelee sinappipohjaa. Uunissa kuumentaminen on vähintään yhtä helppoa, ainakin säästyy kuuman veden roiskeilta... ;) Tässä siis ohje jallusinappiin!

JALLUSINAPPI

• 1 dl sinappijauhetta
• 1 dl sokeria
• ½-1 dl tummaa siirappia
• 1 tl perunajauhoja
• 1 dl kuohukermaa (tai laktoositonta kevytmaitoa)
• 2 kananmunaa
• (1/4 dl omenatuoremehua)
• 1 tl omenaviinietikkaa
• n. 4 rkl *Jaloviinaa (tai maun mukaan)

Sekoita kattilassa kaikki kuivat aineet. Lisää joukkoon muut aineet, paitsi Jaloviina. Kuumenna seosta koko ajan vispilällä sekoittaen ja anna kiehahtaa, sinappi paksunee melkoisesti tässä vaiheessa. Maistele seosta, lisää tarvittaessa siirappia taittamaan makua - lopputuloksen pitäisi olla hieman makea. Mausta jäähtynyt sinappi Jaloviinalla (maistele, laita maun mukaan eli reilusti) ja sekoita kunnolla. Sinappi notkistuu Jallun lisäämisen ansiosta, mutta tukevoituu taas jäähtyessään. Lusikoi sinappi kiehuvassa vedessä kuumennettuihin ja hyvin valutettuihin purkkeihin, kierrä päälle keitetyt kannet. Puhdista purkkien ulkopinnat. Anna maustua jääkaapissa pari kolme päivää ennen tarjoilua. Koristele purkit ja anna lahjoiksi tai nautiskele itse.

Tuota jallua saa tosiaan laittaa runsaasti. Itse tein tämän reseptin nelinkertaisena, ja laitoin Jallua sen 16 ruokalusikallista. Mielestäni lopputulos kertoi, että sitä olisi saanut olla vielä enemmänkin kunnolla maistuakseen. Eli mausta reilusti, se ei puske sinapista läpi. Toisekseen, jätin itse omenamehun kokonaan pois, koska tiesin purkillisen menevän ihmiselle, joka on omenalle allerginen. Lisäksi kerman tilalla käytin laktoositonta maitoa, kuten aina, koska myöskään kermaa ei kaikki lähipiirissäni pysty käyttämään. 

On muuten hyvää ihan vain joululimpun siivun päälle sipaistuna... ;)

Joulukalenteri 2015 luukku 16: Puolukka-valkosuklaakakku

Tätä seuraavaa kuivakakkua on hehkutettu syksyn aikana monissa blogeissa. Eikä kyllä turhaan! Tämä ei todellakaan ole KUIVAkakku, sillä tämä oli ihanan mehevää ja maukasta kakkua! Ehdottomasti paras kuivakakku, jota olen koskaan tehnyt. Ja yksi kuivakakkujen parhaista puolista on se, että ne säilyvät hyvin. Tai siis ainakin siinä tapauksessa, että ei katoa sitä ennen parempiin suihin, kuten meillä kävi... Kakku meni niin nopeasti vieraiden ja mieheni suihin, että edes kuvaa kakkuviipaleesta ei löytynyt muistikortilta. On siis hyvä syy tehdä tätä herkkua vielä uudelleen... ;)

PUOLUKKA-VALKOSUKLAAKAKKU

• 150 g voita
• 200 g kermaviiliä
• 3 kpl munaa (M-koko)
• 130 g valkosuklaata
• 5 dl vehnäjauhoja
• 2 1/2 dl sokeria
• 1 rkl vaniljasokeria
• 2 1/2 tl leivinjauhetta
• 200 g puolukoita

KORISTELU

• 100 g valkosuklaata (sulatettuna)

Niin ja tämä ohje on alunperin Maku-lehdestä. :)

Joulukalenteri 2015 luukku 15: Paistettu piparijuustokakku

Halusin synttäreilleni ehdottomasti jotain kakkua. Mitä on synttärit ilman kakkua? Ei mitään. Niinpä. Mä vaan en tykkää yhtään perinteisistä kermavaahtohässäköistä, vaikka kermavaahtoa rakastankin. Kerma ja kakku, ehdoton nou nou mulle. Siispä turvauduinkin aina turvalliseen juustokakkuun. Joulun makua siihen sain pipareilla, kun löysin kivan kuuloisen ohjeen Lunni leipoo- blogistilta Maku.fi sivustolta. Kakku oli helppo tehdä, mutta voi että kun aina mä saan paistettavien juustokakkujen pinnat halkeilemaan... :/ Osaako joku kertoa siihen kikka kolmosen, ettei niin kävisi?

Tässä kuitekin ohje tähän herkulliseen juustokakkuun.

PAISTETTU PIPARIJUUSTOKAKKU

Pohja:

• 175 g pipareita
• 80 g voita

Täyte:

• 600 g tuorejuustoa
• 2 dl ranskankermaa
• 1 dl sokeria
• 2 kpl munaa
• 100 g pipareita
• 1 tl kanelia
• 1/2 tl jauhettua inkivääriä

Koristeluun:

• pipareita
• koristelugeeliä

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen.

Pingota leivinpaperi 20-senttisen irtopohjavuoan pohjalle. Murskaa pohjan keksit monitoimikoneessa tai kaulinta ja pakastepussia käyttäen. 

Sulata voi ja sekoita keksimurskan joukkoon. Painele seos vuoan pohjalle ja hieman reunoille, laita kylmään odottamaan. 

Vatkaa keskenään tuorejuusto, sokeri ja ranskankerma. Lisää joukkoon munat, karkeasti murskatut piparit (käsissä murskaamalla saa parhaimman lopputuloksen) ja mausteet. Kaada seos pohjan päälle, kopauta pari kertaa pöytää vasten jotta mahdolliset ilmakuplat nousevat pintaan. Paista uunin alatasolla n. 40-50 minuuttia. Kakku on sopivaa, kun se on hyytynyt reunoilta mutta on keskeltä vielä selvästi märkää ja hyllyvää. 

Kun kakku on saavuttanut sopivan kypsyyden, avaa uunin ovi hetkeksi ja laita takaisin kiinni. Ota uunista lämpö pois ja anna juustokakun hyytyä jälkilämmössä n. tunnin ajan. Ota kakku huoneenlämpöön, anna jäähtyä vielä mielellään yön yli jääkaapissa. 

Ennen tarjoilua koristele piparit haluamallasi tavalla valkoista koristegeeliä käyttäen. Geeli jähmettyy melko nopeasti, mutta piparit kannattaa koristella jo edellisenä päivänä. Halkaise kekseistä paloja ja koristele kakku rennosti piparinpaloilla ja tomusokerilla.

Joulukalenteri 2015 luukku 14: Joulukortti

Tänään oli viimeinen päivä lähettää joulukortit niin, että ne sai laittaa eteenpäin joulupostimerkillä, siis halvemmalla. Muutamaan vuoteen ei olekaan mennyt korttien väsääminen näin tiukille, sillä lopetin korttien tekemisen eilen illalla vähän puoli kahdentoista jälkeen yöllä. Aamulla vielä lisää postimerkkejä kaupasta, osoitteet kuoriin ja iltapäivällä postiin.

Jos siis olet ystäväni, voit odottaa lähipäivinä postia meiltä. Tai, jos asut meidän lähettyvillä, saattaa toimitus tulla ilman Postin välitystä laatikkoosi lähipäivinä... ;) Nyt kun kortit ovat kerran matkalla, niin laitetaanpas muutama kuva tämän vuoden korteista.

Tuossa vain muutama esimerkki siitä, millaisia tuli väsättyä. Melkein voisin väittää, että joka kortista tuli hieman erilainen. Täytyy kyllä tunnustaa, että hieman mentiin tänä vuonna sieltä, mistä aita on matalin, mutta jos sitten ensi jouluna jaksaisi taas paneutua askarteluun hieman enemmän..? Toivossa on hyvää elää (sanoi lapamato).

Miltäs kortit teidän mielestä näyttää? Ilahtuisitko vai vihastuisitko tämän saatuasi?

Ps. Nyt on viimeiset neljä päivää menossa vielä kaksysinä... Joko saa kolmenkympin kriisi iskeä?

Joulukalenteri 2015 luukku 13: Lucian päivä

"Taivaalla tähtivyö

kirkkaana loistaa.

Viestiä jouluyön

tuikkeensa toistaa.

Taivainen kirkkaus

riemuisa julistus. 

Kynttilät syttyy,

kynttilät syttyy."

Tänään pääsin jälleen askeleen lähemmän joulun tunnelmaa, kun kävin kirkossa anoppini kanssa laulelemassa joululauluja. Yllä olevia sanoja ei siellä kylläkään laulettu, mutta ne ovat siinä sen takia, että tänäänhän on Lucia päivä. Kirkossa kerrattiin tänään taas Lucian legendaa, ja jos joku ei ole tuttu tämän tarinan kanssa, voi siihen tutustua vaikkapa täältä ja täältä. 

Koska Lucian päivää pidetään siis valon juhlana, ajattelin jakaa teidän kanssanne vähän kynttilätunnelmaa täältä meiltä. Tänään siis jää ruokaohjeet jakamatta, mutta jaetaan nyt vaihteeksi lämmintä tunnelmaa. :)

Kynttilöiden väri ei kuvasta erotu, mutta ne ovat hopeiset... Hopea oli teemaväri toissaviikonloppuna juhlituille etukäteis kolmekymppisilleni. 

Kotoamme löytyy p-a-l-j-o-n Party liten kynttiläjuttuja, tässä yksi suosikeistani. 

Myös nämä ovat Party liten. Alunperin se on ollut vain trio (kolme lyhintä), mutta tänä syksynä täydensin sarjaa noilla kahdella korkeimmalla. 

Ylläri ylläri, nämäkin ihanuudet ovat Party liten... ;) 

 No nämä eivät enää ole Party litea! Keskellä näkyy Aarikan Ruustinna- kynttilänjalka, jonka päällä on Stockmannilta löytämäni i-ha-na koriste. 

Seinällämme roikkuu ympäri vuoden "Paulin pallot" eli virallisesti La case de cousin Paul. Väri vain vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Vierellä näkyy yksi kolmesta himmelistä, jotka ovat seinällämme. 

Adventtikynttilät pitää aina olla! Ajatelkaa, ensi sunnuntai on jo neljäs adventti! Kynttilöiden numerot ovat ihanasta Emma`s and mama`s- liikkeestä täältä Seinäjoelta.  

Well hello! Täällä taas Party liten Syleily- somiste. Takana tämän vuoden ensimmäinen joulukukka, lempparini hyasintti. Ei kuitenkaan mieheni lemppari, joka moittii, että menee nenä tukkoon... Ja pah, hyasinteistani en luovu.  

Nämä kivat tähtivalot löysin syksyllä Clas Ohlsonilta. Toimivat sekä paristoilla että muuntajalla, kätevää! 

Yksi vanhimmista Party lite- somisteistani, joka sai taas täksikin jouluksi sisäänsä tekolunta ja Aarikan tonttuja. Lumi myös Emma`s and mama`s  liikkeestä. 

Ja viimeisenä vaan ei vähäisempänä kuuset, jotka olen ostanut Sapirasta (en muista merkkiä, saattaa olla Riviera Maison...tai sitten ei.) ja ihanalta pt:ltä lahjaksi saatu Pentikin kynttilälyhty. 

Siinä hieman joulun tunnelmaa meiltä, mitäs pidit? :)

Joulukalenteri 2015 luukku 12: Aura- pekaanipähkinätähdet

Ihanaa, lauantai! Ja samalla päästiin puoleen väliin tämän vuoden joulukalenteria. Jestas, miten nopeaa aika taas menee. Enää 12 päivää, siis 12 päivää, vuoden ihanimpaan päivään eli jouluaattoon! Vielä on siis aikaa bongailla ihania reseptejä täältä Timpin keittiöstä testattaviksi sinne teidänkin koteihinne. Toivottavasti tähän mennessä julkaistut reseptit on päässeet jo ainakin koekäyttöön. Ootko testannut jotain jo?

Seuraavaksi kannattaa ottaa testiin helpot ja maukkaat pikkusuolaiset tähdet. Jos pidät Aura- juuston mausta, voit käyttää juustoa reseptissä jopa tuplamäärän. Jos et pidä Aurasta, älä pelästy, tällä määrällä se ei keksissä kyllä maistu, vaan tuo ainoastaan mukavaa suolaisuutta tähän.

Itse tykkäsin näistä todella paljon viikunahillon kera, ja kuulemma päärynähillokin menee näiden kanssa mainosti. Voisin kuvitella, että Aura- juustosta tehty tahna olisi myös varmasti hyvää näiden päälle sipaistuna. Erinomaista glögin kanssa tarjottuna, pistähän kokeiluun vaikka heti täksi illaksi!

AURA-PEKAANIPÄHKINÄTÄHDET

• 100 g voita
• 3 dl vehnäjauhoja
• ½ tl leivinjauhetta
• ½ dl juustoraastetta (esim. emmental)
• 1 dl Auraa
• ½ dl kylmää vettä
• noin 1 dl pekaanipähkinöitä

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Murusta Aura pieniksi paloiksi. Sekoita voi, jauhot, leivinjauhe, vesi ja juustoraaste ja -murut keskenään. Rouhi pekaanipähkinät pienemmiksi ja lisää taikinaan.

Kauli jauhotetulla pöydällä taikina levyksi ja ota siitä piparimuotilla tähden muotoisia keksejä. Nostele leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia. Jäähdytä ritilän päällä ja tarjoile vaikka viikuna- tai päärynähillon kanssa. 

Joulukalenteri 2015 luukku 11: Taateli-juustokakku

Vautsi, nyt on perjantai! Takana on viikko, joka on ollut totaalisen täynnä kaikenlaista härdelliä. Nyt sit häämöttää viikonloppu! Jei! Tosin tiedossa on lenkkeilyä, salitreeniä ja joululahjaostoksia. Luulisi kuitenkin, että löytyy aikaa ottaa myös hieman iisiä.

Jos on tulossa vieraita viikonloppuna, tai mietit jo joulupöydän jälkiruokia, niin tässäpä olisi oiva ehdotus siihen! Taateli- juustokakku! Moni teistä on varmaan tehnyt perinteistä taateli- kuivakakkua joulun aikaan, mutta kuinkas moni on tehnyt juustokakkua taateleista? Minä en ainakaan ollut ennen tätä, mutta kylläpä tämä oli hyvää! Kakku oli maukasta ja makeaa. Jos et pidä oikein makeasta juustokakusta, voit vähentää sokerin määrää esimerkiksi kolmasosalla. Tässä resepti, joka löytyi alunperin Valiolta.

TAATELIJUUSTOKAKKU

POHJA

• 100 g voita
• 1 dl sokeria
• 1 muna
• 3 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta

TÄYTE

• 3 munaa
• 1 1/2  dl sokeria
• 400g maustamatonta tuorejuustoa
• 1 sitruunan kuori raastettuna
• 1 rkl sitruunamehua
• 2 tl vaniljasokeria
• 1 rkl perunajauhoja
• 100 g kuivattuja taateleita

Pingota Ø 24 cm:n irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Voitele vuoan reunat. Vaahdota voi ja sokeri. Sekoita joukkoon muna ja kuivat aineet. Taputtele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Peitä vuoka kelmulla ja nosta jääkaappiin.

Valmista täyte. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vaahdota valkuaiset ja puolet sokerista kovaksi vaahdoksi. Sekoita muut ainekset tuorejuuston joukkoon, taatelit paloiteltuina. Nostele lopuksi valkuaisvaahto täytteen joukkoon. Kaada täyte vuokaan.

Paista 175 asteessa uunin alimmalla tasolla n. 1 t. Peitä pinta leivinpaperilla, kun kakun pinta on sopivan ruskea.

Irrota kakku vuoasta hieman jäähtyneenä. Tarjoa lämpimänä tai jäähtyneenä. Tarjoa kakun kanssa vaniljakastiketta tai pakastemarjoista tehtyä, makeutettua sosetta.

Ja koska minä toopena unohdin ottaa kakkusiivusta kuvan, niin tässä pari lainattua kuvaa...

Kuva täältä (lähde: Valio)

Kuva täältä (lähde: Sopankeittäjä)

Joulukalenteri 2015 luukku 10: Parmesaanikakku

Tämän päivän aiheena on hieman jotain yllättävämpää, nimittäin suolainen kuivakakku. Olen joskus vuosia sitten tehnyt jonkin kuivakakun suolaisena, ja nyt tuli sitten kokeiltua Kinuskikissan ohjeella tätä versiota. Hieman timjamin käyttö epäilytti, sillä se ei kuulu lempiyrtteihini, mutta turhaan epäilin! Hyvin se sopi tähän, joten älä epäröi kokeilla sitä, vaikka et niin pitäisikään siitä. Tein tämän kakun seuraksi tsatsikia, joka sopi sen seuralaiseksi erittäin hyvin.

PARMESAANIKAKKU

Taikina:

• 200 g parmesaanijuustoa
• 5 dl vehnäjauhoja
• 2 tl leivinjauhetta
• ½ tl suolaa
• ¼ tl mustapippuria
• ¾ dl timjamisilppua
• 2 munaa
• 200 g turkkilaista jogurttia
• 1 dl oliiviöljyä

Pinnalle:

• timjaminoksia

Raasta parmesaani karkeaksi raasteeksi. Sekoita parmesaaniraaste, vehnäjauhot, leivinjauhe, suola, mustapippuri ja silputtu timjami keskenään. Lisää munat, jogurtti ja oliiviöljy. Vaivaa kädellä tasaiseksi.

Voitele ja jauhota vehnäjauhoilla kakkuvuoka (tilavuus n. 1 ½ litraa). Kaavi taikina vuokaan.

Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia. Kumoa pian paiston jälkeen. Koristele ennen tarjoilua timjaminoksilla.

Joulukalenteri 2015 luukku 9: Luumumazariinit

Näitä herkkuja lupailinkin postailla jo ihan joulukalenterin alkupäivinä. Tässä siis resepti ihaniin luumumazariineihin! Tein näitä Party lite- kutsuille, ja vieraiden kommenteista päätellen nämä olivat suussasulavia muidenkin, ei vain minun, mielestä. Ja voiko mikään, mikä sisältää mantelimassaa, olla jotenkin ei-hyvää?

LUUMUMAZARIINIT

POHJA

• 100  g voita
• 1/2  dl sokeria
• 1 tl vaniljasokeria
• 1 muna
• 2 dl vehnäjauhoja
• 1 dl kaurahiutaleita

TÄYTE

• 100  g (13 - 14 kpl) kuivattuja kivettömiä luumuja
• 3  rkl rommia
• 150  g mantelimassaa
• 100  g voita
• 1  rkl sokeria
• 1 muna

KUORRUTUS

• 3  dl tomusokeria
• 1 1/2  rkl rommia
• 1  rkl vettä

TEE NÄIN:

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokerit. Vatkaa joukkoon muna. Lisää vehnäjauhot ja kaurahiutaleet. Sekoita tasaiseksi - älä vaivaa. Laita taikina jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Valmista täyte: Leikkaa luumut kuutioiksi. Laita luumut ja rommi pieneen kattilaan.

Keitä keskilämmöllä, kunnes rommi on imeytynyt luumuihin. Nosta kattila liedeltä.

Viipaloi mantelimassa. Sekoita mantelimassa, pehmeä voi, sokeri ja muna sähkövatkaimella tasaiseksi kulhossa. Lisää rommi-luumut. Sekoita.

Painele taikina tasaisiksi leivospohjiksi voideltujen mazariini-annosvuokien pohjalle ja reunoille.Voit käyttää metallisia tai kertakäyttöisiä annosvuokia. Mazariinien määrä riiippuu annosvuokien koosta.

Lusikoi täytettä leivospohjiin, niin, että täytteen pinta jää hieman alle vuokien reunan.

Nosta vuoat leivinpaperilla suojatulle uuniritilälle (mazariineista kuohuu paistettaessa rasvaa). 

Kypsennä 200 asteen lämpötilassa uunin alaosassa n. 15 min tai kunnes kypsiä.

Irrota leivonnaiset lämpiminä metallisista vuoista. Anna jäähtyä.

KUORRUTUS:

Sekoita rommi ja siivilöity tomusokeri tasaiseksi kuorrutteeksi.

Levitä kuorrute leivonnaisten pinnalle. Nosta leivonnaiset kylmään, kunnes kuorrute on jähmettynyt.

HUOM! Itse tein nämä ihan tavallisiin muffinssivuokiin. Toki niistä tuli aika kookkaita, mutta jos et omista mazariinivuokia, niin älä jätä niitä tekemättä sen takia. Muffinssivuoat menee aivan yhtä hyvin.