Niinpä niin, kyllä tämä sairastaminen sotkee pään kovasti. No, tiistaina oli Runebergin päivä ja kyllä mä sen silloin muistin, koska koulumme keittäjä teki perinteiseen tapaan maailman parhaat tortut meille kaikille. <3 Mut eipä sit enää kotiin päästyäni ollu voimia alkaa leipomaan torttuja itse, olo kun oli mitä "mainioin". Vasta tänä iltana sain itestäni edes sen verran tarmoa irti, että leipaisin meidän keittäjän reseptillä Runebergin torttuja. Mä en juurikaan tykkää niistä kaupan versioista, ja ne on aivan liian isojakin. Nämä herkut on sopivan pieniä, koska ne on tehty muffinssipelteihin. Ja muutenkin mielestäni paljon, paljon maukkaampia. Kiitos siis K, joka jaoit tämän reseptin.
Runebergin tortun historiasta sen verran, että tämänn herkunhan on kehittänyt J.L.Runebergin vaimo Fredrika miehelleen punssin kanssa nautittavaksi. Wikipediaa tutkiessani sain myös uutta tietoa, en nimittäin ole kuullutkaan, että Fredrika on koristellut tortut omenahillolla! Olisi mielenkiintoista tietää, milloin hillo on muuttanut muotoaan vadelmaksi. Ja pitää siis kokeilla näitä joskus myös sillä omppuhillolla, kun sitä pakkasessa vielä reilusti on.
RUNEBERGIN TORTUT
10-12kpl
- 100g voita
- 1dl sokeria
- 1 muna
- ½dl piparimuruja
- ½dl korppujauhoja
- 1dl vehnäjauhoja
- 1tl leivinjauhetta
- ½dl mantelijauhetta
Koristeluun
- vadelmahilloa
- tomusokeria
- vettä
Vaahdota kevyesti voi ja sokeri. Vatkaa mukaan muna. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää voiseokseen. Lusikoi seosta muffinivuokiin ja paista 200°C n.15 minuuttia, tai kunnes tortut ovat hieman saaneet väriä pintaan. Anna jäähtyä hyvin ja koristele nokareella vadelmahilloa ja pursota hillon ympärille sokerikuorrutetta. Sekoita sokerikuorrute tomusokerista ja pienestä vesitilkasta. Laita valmis seos esim. litran pakastepussiin, ja leikkaa kulma auki pursottaaksesi seosta.
Nyt saan siis taas käpertyä peiton alle parantelemaan olojani tortun kanssa. :D Ja nautin katsellessani tätä...
Löysin tämän viime viikonlopun Helsingin reissulta Stockalta. Olin ihaillut tätä jo viime syksynä, mutta jostain syystä se jäi silloin ostamatta. Arvatkaa vaan olinko onnellinen, kun tämän näin!
...ja MÄ olin onnellinen kans! Kiitos! Toivottavasti tervehdyt pian ja pääset käymään meillä! -Niina
VastaaPoistaHih, hyvä juttu että oli mieleinen. Vähän arvelin, että jos mennään pöllölinjalla nii ei voi hirveen vikaan mennä. :) Kuumetta edelleen ja olo aika karmaiseva, saa nähdä miten viikonloppu menee. :/
VastaaPoista