Aukaistaanpa luukku numero viisi! Sen takaa paljastuu riisipuurorieskat. Nyt ollaan siis tarjoiluissa päästy jo pikkujoulujen dagen-after aamupalaan. :) Lauantaiaamuna keitin riisipuuroa niin paljon, että siitä tuli minulle ja H:lle aamupalaksi ja lisäksi sain siitä sivuun jo näitä rieskoja ajatellen. Sunnuntaiaamuna sitten oli helppo pyöräyttää rieskat puurosta, varsinkin kun resepti oli näin yksinkertainen! Kaikki vaan kerralla sekaisin ja taputtelu pellille rieskoiksi. Nam!
RIISIPUURORIESKAT
Noin 8 kpl
5dl riisipuuroa
2dl vehnäjauhoja
1dl ruisjauhoja
2 munaa
½tl suolaa
Sekoita kaikki aineet nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikinasta leivinpaperin päälle pellille 8 pyöreää, noin ½cm paksuista rieskaa. Paista 275 asteisen uunin ylätasolla noin 10 minuuttia, kunnes rieskat ovat kauniin ruskeatäpläisiä.
Itse kyllä paistoin rieskat noin 250 asteessa ja keskitasolla, tosin meidän uuni onkin yleensä vähän liian tehokas... Ainakin hyvin paistuivat ja hyviltä maistuivat. :P
Edelleen jatkan postaamista meidän pikkujoulusyömisistä...Tämä glögijuustokakku oli siis meidän jälkkärinä pipari crème brûléeiden kanssa. Tosin kaikilla oli vatsa siinä vaiheessa sen verran täynnä, että neljä ihmistä söi sellaisen palan kakkua, minkä normaalisti yksi ihminen syö... :D
Uskomatonta, mutta en ole vielä koskaan tehnyt glögijuustokakkua! Se vain on jotenki aina jäänyt tekemättä, kun joulun aikaan on niin paljon muuta leivonnaista tehtävänä. Toisekseen, en varmaan koskaan ennemmin ole tehnyt paistettavaa juustokakkua, mihin ei tule ollenkaan kananmunaa vaan maissitärkkelystä. Vähän epäilytti, että hyytyykö massa ollenkaan, varsinkin kun sitä oli niin runsaasti, mutta hyvin hyytyi ja aivan hyvältä maistui! Glögi tosin olisi saanut maistua vielä enemmän massassa, mutta päälle keitetty ja kaadettu glögisiirappi toi mukavaa makua kakkuun.
GLÖGI-JUUSTOKAKKU
Pohja:
200g kaurakeksejä
200g piparkakkuja
200 voita sulatettuna
Täyte:
600g maustamatonta tuorejuustoa
250g rahkaa
25g voita sulatettuna
1dl sokeria
½dl maissitärkkelysjauhoja
1dl glögitiivistettä
Glögisiirappi:
2dl glögitiivistettä
1dl sokeria
Aja keksit ja piparkakut tasaiseksi muruseokseksi monitoimikoneen teholeikkurilla tai laita keksit muovipussiin ja paukuta esim. kaulimella muruiksi. Lisää sulatettu voi ja sekoita tasaiseksi. Laita irtopohjavuoan pohjalle ja reunan väliin voipaperi (itse tein silikonireunaiseen vuokaan, jossa on keraaminen pohja, ei tartu kiinni...) ja voitele reunat. Kaada murumassa vuokaan. Painele se tasaiseksi kerrokseksi pohjalle ja reunoille. Nosta vuoka hetkeksi jääkaappiin niin, että muruseos ehtii hieman jähmettyä.
Sekoita kaikki täytteen ainekset. Kaada täyte vuokaan ja tasoita se. Paista kakkua 175 asteisen uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Ota uuni pois päältä, mutta jätä kakku jälkilämpöön vielä 30 minuutiksi.
Valmista glögisiirappi. Mittaa glögitiiviste ja sokeri kattilaan ja keitä seosta ilman kantta noin 10 minuuttia, kunnes siirappi paksuuntuu. Anna siirapin jäähtyä hetken ajan huoneenlämmössä. Anna kakun jäähtyä rauhassa. Poista sitten vuoan reunat ja nosta glögijuustokakku tarjoiluvadille. Kaada glögisiirappia kakun päälle ja tarjoa loppu siirappi erikseen kakun kastikkeena.
Siirappi olisi kannattanut keittää ehkä ennemmin kuin juuri tarjoilun hetkellä, sillä se oli vielä aika lailla juoksevaa, eikä näin ollen pysynyt kakun päällä sitä leikatessa. Eipä tuo onneksi menoa haitannut... :) Jälkkäreiden kanssa joimme Sandeman portviiniä, joka mielestäni meni aika kivasti tämän kakun kanssa. Kummassakin on tietysti tummia makuja, jotka komppasivat hyvin toisiaan.
Kakua jäi tosiaan "vähän" ylitte, joten vein sitten loput työkavereille syötäväksi. Se on onneksi varma paikka saada kaikki jämät syödyksi. :D Töissä kun on kiva välillä myös herkutella. :)
Tämäkin ruoka kuului meidän viikonlopun ruokarepertuaariin ja esitti osaa alkuruokana. Siitä olikin jo monta vuotta, kun olen tätä keittöa viimeksi valmistanut. En kyllä tiedä miksi on vierähtänyt niin pitkän aikaa, sillä tämä on ihanan lempeän valkosipulinen ja helppovalmisteinen keitto. Lämmittää mukavasti talvi-iltoina, kun pakkanen paukkuu ja lumi tuiskuaa...
PAAHDETTU VALKOSIPULIKEITTO
2 kokonaista valkosipulia
2 isohkoa perunaa
1 sipuli
tilkka öljyä
4dl kasvislientä
2dl kermaa
2dl maitoa
suolaa
mustapippuria
tarjoiluun leipää
Leikkaa veitselä valkosipuleista pois hatut ja kääri ne folion sisään. Paahda valkosipuleita uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia. Pese ja kuori perunat sekä kuori sipuli. Kuutio peruna ja sipuli ja kuullota öljytilkassa kattilassa. Lisää kasvisliemi ja anna keihua sen aikaa, että perunakuutiot pehmenevät. Purista valkosipulit pois kuoristaan suoraan keittoon. Ota sitten kattila pois liedeltä ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Laita kattila takaisin liedelle ja lisää maito ja kerma sekä mausteet. Kuumenna uudelleen ja tarjoile rapeaksi paahdetun leivän kuten patongin kanssa.
Harmitti, kun vasta pöytään tarjoillessa tajusin miettiä, että keitto olisi ehdottomasti kaivannut jotain pientä koristetta pinnalle. No, näillä mentiin, ja onneksi keitto taisi maistua ilman koristeitakin...Seurana juotiin puolikuivaa valkoviiniä, joka mielestäni sopikin keiton kylkeen ihan mukavasti.
Kuten jo edellisessä postauksessa kerroinkin, juhlimme pienellä opiskeluporukalla pikkujouluja lauantaina. Minä olin siis vetovastuussa (=ruokavastaavana) tänä vuonna. Pikkujoulujen makeasta puolesta vastasi pikkunaposteltavien lisäksi nämä piparinmakuiset jälkkärit yhdessä juustokakun kanssa. Siitä kakusta sitten myöhemmissä luukuissa...
Oma jälkkärisuosikkini ravintoloissa on ehdottomasti crème brûlée. Siinä koostumuksessa vain on jotain niiiiin ihanaa, kun on rapea pinta ja sisältä hyllyvä vanukas...Tätä herkkua tulee tehtyä muutaman kerran vuoteen, ja nyt joukossamme sattui olemaan yksi brùlée-neitsyt, joten satuin valitsemaan sopivan jälkkärin pikkujouluihin. :)
PIPARI-CRÈME BRÛLÉE
6 annosta
3dl kermaa
2dl (täys)maitoa
1 vaniljatanko tai muutama rouhaisu vaniljamyllystä
1tl piparimaustetta
6 keltuaista
1dl sokeria
demerarasokeria
Kuumenna kerma, maito, vanilja ja piparimauste kattilassa kiehumispisteeseen. Jos käytät vaniljatankoa, halkaise se ja raaputa siemenet kattilaan. Kuumennuksen aikana sekoita keltuaiset ja sokeri kulhossa sekaisin, ei tarvitse vatkata, vaan riittää pelkkä huolellinen sekoitus. Kaada nesteet muna-sokeriseokseen ja sekoita koko ajan. Jos pinnalle muodostuu ilmakuplia ja vaahtoa, kuori ne esim. lusikalla pois. Kaada massa kuuteen matalaan, laakeaan astiaan. Laita astiat uunivuokaan ja lisää vuoan pohjalle vettä niin, että se ulottuu vuokien puoliväliin. Paista 100 asteessa noin puoli tuntia (mulla meni tällä kertaa jopa tunti o_O ), tai kunnes massa on hyytynyt niin, että se vielä tutisee keskeltä hieman. Anna jäähtyä ja säilytä viileässä. Ennen tarjoilua ripottele päälle demerarasokeria ja paahda pinta rapeaksi joko tohottimella tai uunissa grillivastuksilla. Varo, ettei pinta pala mustaksi! Nauti!
Aion ensimmäistä kertaa yrittää pitää joulukalenteria täällä blogissa! Olen siitä haaveillut koko sen ajan, kun blogia olen kirjoitellut, siis jo aikaisemmin Vuodatuksessakin, mutta koskaan ei ole aika riittänyt. Saa nähdä monenteenko luukkuun tämä homma tyssää, mutta lupaan ainakin yrittää! :D
Joulukalenterini tulee sisältämään kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitä voin kuvitella jouluuni liittyvän. Luvassa on siis jouluisia reseptejä, fiilareita, jutusteluja, sisustusta ja musiikkia! Toivottavasti tulet pitämään kalenteristani! :)
Aukaistaanpa siis luukku numero yksi! Aloitetaan siis sillä turinoinnilla...
Viikonloppu tuli vietettyä mahtavissa tunnelmissa! Ensin perjantaina jammailtiin Rytmikorjaamolla Jenni Vartiaisen keikalla kolmen ihanan somelaisen muijan kanssa, ja eilen saapui kaksi ihanaa tyttöä lisää ja vietettiin opiskeluporukan pikkujouluja. :) Tänään käväistiin vielä Rytmikorjaamolla joulumyyjäisissä. Siellä oli houkutuksia jos jonkinmoisia, vaikka myyjiä ei ihan hirveän paljon mielestäni ollutkaan. Tällaiset ostokset sieltä kuitenkin käsiini jäivät...
Tuo panta olis siis Mustava- merkkinen, tekijä itse painaa kuviot, ja kangaskin on suomalaista bambutrikoota. Ihana päässä, ja mä jotenkin rakastuin tuohon sulkakuviointiin! Eräältä myyjältä oli vaan aivan pakko ostaa tuo Aarikan valkoinen tonttu! Tietääkseni ne on ilmaantunut täksi jouluksi myyntiin ekaa kertaa, vai olenko tosiaan ollut niin sokea, etten ole tätä väriä ennemmin huomannut? o_O Mulla on ennestään muutama punainen tonttu, joten tämä menee sulostuttamaan niiden joukkoon pöydälle... <3
Mutta sitten itse asiaan! Tätä päivää olen taas jo jonkin aikaa odottanut, saihan tänään aukaista ensimmäisen luukun joulukalenterista! Mulla on joka vuosi ihan pakko olla ihan tavallinen suklaakalenteri, en koskaan ole muunlaista kalenteria, kuvakalenteria lukuunottamatta, omistanut. Enkä muuten koskaan ole syönyt kalenterin suklaita etukäteen! Päinvastoin, mulla yleensä tyssää luukkujen aukaiseminen noin kymmenenteen päivään! :D Viime vuoden suklaakalenterinkin tyhjäsin vasta noin kuukausi sitten... :D Mites sinä itse, oletko lapsena tai vähän vanhempanakin syyllistynyt luukkujen liian aikaiseen availuun? ;)
Tältä näyttää minun tämänvuotinen kalenterini!
Itse asiassa, minulla oli viime vuonna juuri samanlainen kalenteri...Mutta koska muutakaan kivaa en tänä vuonna löytänyt, sai tämä kaunis kuva ilahduttaa siis tänäkin vuonna! Ihanan nostalginen tunnelma!
Suklaakalenterin lisäksi mulla on ollut iät ja ajat myös Veikkauksen joulukalenteri. Ostan sen itse itselleni nykyään, vielä aikoinaan kun mummani oli elossa, hän hankki tämän aina minulle. Mumma on siis kovasti mielessä jokaista luukkua raaputtaessa. <3
Mieheni ei ole kovinkaan innokas kalentereiden avaaja. Muutaman kerran olen hänelle hankkinut "miehelle sopivan" suklaakalenterin, ja ne on tainneet joka kerta jäädä kans ainakin puoliksi syömättä. Siksi hankin hänelle tänä vuonna Fingerporin kuvakalenterin. :)
Kuten kuvasta näkyy, niin ainakin ensimmäinen luukku tuli avattua! :D
Kävin tänään myös ensimmäistä kertaa laulelemassa kauneimpia joululauluja. Toivottavasti pääsisin vielä toisenkin kerran, sillä nämä eivät olleet kirkossa. Kirkossa on kuitenkin oma ihana tunnelmansa joululauluissa, sinne pitää yleensä päästä jos vain aikataulut natsaavat.
Musiikkiin siis päätän tämän joulukalenterin ensimmäisen postauksen...Kappaleena saa olla ihana Frank Sinatran Let it snow. Sinatra soi eilen ahkerasti levysoittimessa...Näihin tunnelmiin!
Aaaaahh, tänään VIHDOIN, varmaan parin vuoden haaveilemisen jälkeen, sain aikaiseksi tehdä lemon possetia! En edes muista, mistä olen siitä ensimmäisen kerran joskus lukenut, mutta muistaakseni ainakin Glorian Ruoka&Viini lehdessä on joskus ollut tähän kyseiseen herkkuun resepti. Todella monissa ruokablogeissakin tätä on tehty, ja kun viikko sitten törmäsin Maistuis varmaan sullekkin- blogissa, päätin vihdoinkin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni! Alkuviikolla ostin puoli litraa kermaa, ja tänään iltapäivällä valmistelin nämä jääkaappiin. Nyt sitten illalla näillä herkuteltiin... :P
LEMON POSSET
5dl kuohukermaa
vajaa 2dl sokeria
1 1/4dl sitruunanmehua
Mittaa kuohukerma ja sokeri kattilaan. Kuumenna hitaasti kiehumispisteeseen ja anna sitten kiehua kolme minuuttia koko ajan sekoittaen. Ota sitten kattila pois liedeltä ja lisää joukkoon sitruunamehu. Sekoita ja kaada sitten laseihin. Laita päälle tuorekelmua ja laita jääkaappiin asettumaan vähintään kolmeksi tunniksi.
Siis tämä oli I-H-A-N-A-A! Samaan aikaan tosi kirpsakkaa ja tosi makeaa! Seuraavaksi täytyy varioida tätä ja kokeilla raparperi possetia, sillä raparperi on yksi minun lemppari raaka-aineista, ja sitäkin onneksi pakastimesta löytyy... :)
Ihan justiin päivitin arkistoista yhden suolaisen pannukakkurullan, mutta tätä hyväskää syötiin meillä eilen. Rakas ystäväni tekee usein munakasrullaa jauhelihasta, ja nyt kun jauhelihaa oli jääkaapissa kaksin kappalein, päätin tehdä ruoaksi tämmöistä sörselssöniä. :)
Tee ensin pohja. Riko munat kulhoon ja vispaa rakenne rikki. Lisää maito, suola ja vehnäjauhot (halutessasi siivilöiden) munien joukkoon. Sekoita hyvin tasaiseksi, kaada leivinpaperin päälle syvälle uunipellille ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Kumoa pöydälle odottamaan täyttämistä.
Tee täyte pohjan paistuessa. Pilko paprika, purjo ja punasipuli pieneksi kuutioksi. Kuullota niitä pannulla, kunnes ne pehmenevät. Lisää loppuvaiheessa aurinkokuivattu tomaattisilppu, jotta nekin hieman lämpenevät. Kaada kasvikset esim. lautaselle odottamaan. Paista sitten jauheliha kypäksi, laita levy pois päältä ja lisää kasvikset jauhelihan joukkoon. Lisää myös tuorejuusto ja sekoita täyte tasaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kumoa jauhelihatäyte munakaspohjan päälle, ripottele päällimmäiseksi juustoraaste ja kääri tiukalle rullalle kääretortun tapaan.
Voila! Anna rullan levätä hetken käärittynä leivinpaperiin ja -liinaan. Voila! Nauti salaatin kanssa. :)
Tänään olisi vuorossa jotain kanaruokaa, en kylläkään ole saanut vielä minkäänlaista inspistä... :P Saa nähdä, mitä sitä keksisi...
Meillä jos sattuu tekemään makeaa pannaria, ei se meinaa miehelle tehdä kauppaansa sitten millään. Se menee siis muutamaa hassua palaa lukuunottamatta pakkaseen vierasvaraksi. Tämä suolainen pannari sen sijaan ei koskaan kovin montaa päivää vanhene jääkaapissa, se on aina yhtä hyvää. Ja nopeatekoinen vierasvaraksi myös! :)
Ohje on peruja äidiltäni, joka taas on saanut sen koulumme entiseltä keittäjältä. Siitä myös tämän ohjeen nimi; Helvin pannukakkurulla.
HELVIN PANNUKAKKURULLA
Pohja:
2½dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
6dl maitoa
2 valkosipulin kynttä
3 munaa
50g voita sulana
Täyte:
200g purjoa
1-2rkl voita tai öljyä
1pss kinkkukuutiota
150g juustoraastetta
(½tl muskottipähkinää)
1rkl sitruunapippuria
Sekoita vehnäjauhot ja suola keskenään. Lisää ensin 3dl maitoa ja anna turvota viitisen minuuttia. Lisää murskatut valkosipulinkynnet ja loppu maito. Riko munat joukkoon ja sekoita hyvin. Lisää viimeisenä sula voi. Kaada leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.
Pilko täytetä varten purjo renkaiksi (pese purjo ensin tarvittaessa) ja kuullota ne pannulla voissa tai öljyssä. Lisää myös kinkkusuikaleet ja mausteet. Kaada kinkkupurjotäyte kuuman pohjan päälle ja ripottele päällimmäiseksi juustoraaste. Kääri rullalle kuten kääretorttu ja jätä tekeentymään leivinpaperin ja keittiöpyyhkeen sisään.
On jo ihan törkeen kauan tehny mieli leipoa sämpylöitä, mutta aina on jotenkin laiskuus iskenyt aamuisin. Ja enhän mä ny tietty oo ollu ku vasta viikon kotona viimeisimmän sairaalakeikan jälkeen, että kai tämä ihan hyvä saavutus on. :D Tänä aamuna olin kuitenkin suht pirtsakkana, ja laitoin sämpylätaikinan kohoamaan. Ihanan ohjeen löysin Herneetkin rokkaa- blogista, joten sitä oli pakko päästä kokeilemaan. Itse tein kylläkin vain puolikkaan taikinan, mutta tässä ohje kokonaiseen.
BASILIKA-AURINKOKUIVATTU TOMAATTISÄMPYLÄT
1 dl tuoretta basilikaa
1½ dl aurinkokuivattuja tomaatteja
5 dl vettä
2 rkl siirappia
1 tl suolaa
3 dl kaurahiutaleita
1 pss kuivahiivaa
n.9dl vehnäjauhoja
100 g sulatettua voita
Päälle:
kaurahiutaleita
Hienonna basilikan lehdet ja silppua tomaatit pienemmäksi. Sekoita 42 asteiseen veteen siirappi, suola ja kaurahiutaleet. Lisää basilika ja tomaatit. Lisää jauhot, joiden sekaan on sekoitettu kuivahiiva. Lisää voi alustamisen loppuvaiheessa. Alusta taikina tasaiseksi ja anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia.
Leivo taikinasta sämpyläpalloja ja kohota niitä vielä pellillä liinan alla noin 30 minuuttia. Voitele sitten sämpylät vedellä ja ripottele päälle halutessasi kaurahiutaleita. Paista 225 asteessa noin 10-15 minuuttia.
Vielä sellainen huomio, että itse tein nämä laktoosittomaan rasvattomaan maitoon. Miekkonen myös ehdotti, että näihin olisi voinut upottaa myös kalamataoliiveja, olisi ollut varsinaisia välimeren sämpylöitä! :) Ehkäpä siis ensi kerralla täytyy laittaa myös niitä taikinaan mukaan.
Sain eilen viettää sinkkuiltaa, kun ukkokulta oli ammattikuntansa avoimilla päivillä Tampesterissa. Koko päivä meni makoillessa, osasyyllisenä edellisen yön valvomiset baarireissuineen. Päivällä tuli syötyä vain eineksia (yyyyhhh), mutta illasta alkoi tehdä jo kovasti mieli kunnon ruokaa. Itselleen ei kuitenkaan jaksa mitään ihmeellisyyksiä järkätä, ja niinpä päädyin tekemään "sitä kuuluisaa avokadopastaa". Tai no, ainakin melkein, sillä meiltä ei löytynyt tuoretta chiliä eikä pecorinojuustoa. Eikä oliiviöljyä, mutta sen korvasin sitruuna-avokadoöljyllä, joka mun mielestä sopi kuin nenä päähän tässä reseptissä. Ja hyväähän siitä tuli, spagettia tuli kyllä keitettyä kahden hengen tarpeisiin... x)
AVOKADOPASTA (YHDELLE)
1 valkosipulin kynsi puristettuna
pieni turaus srirachaa
loraus sitruuna-avokadoöljyä
basilikaa
persiljaa
mustapippuria
suolaa (reilusti)
parmesaania
pastan keitinvettä
spagettia
½ avokado
Keitä spagetti ja tee kastike sillä välin vaikka suoraan lautaselle. Purista valkosipulin kynsi, lisää lautaselle sriracha, öljy, silputtu basilika ja persilja sekä mausteet. Raasta parmesaania maun mukaan. Halkaise avokado, kuutioi hedelmäliha suoraan kuoreen ja lusikoi se lautaselle. Kun pasta on al dente, valuta se ja ota hieman keitinvettä talteen. Sekoita keitinvettä lautasella olevaan kastikkeeseen. Lisää pasta ja sekoita hyvin, raasta parmesaania vielä lisää päälle. Nauti. :)
Tässä kastikkeen tekoa lautaselle, puuttuu vielä parmesaani ja avokado.
Vaikka pasta oli hyvää, kyllä kaikkein parasta on avokado syötynä suoraan kuoresta, päälle vain limenmehua ja hieman suolaa...
Tänä iltana taitaa olla vuorossa nachosettiä, kunhan mies kotiutuu reissultaan... :) Hyvää sunnuntaita kaikille!
Jos linjat sen kestäisi, söisin pekonia varmaan joka ikinen päivä. Se vaan on niin hyvää! Ihanaa, rapeaksi paahdettua pekonia, mmmm....Mutta hassu juttu on se, että en useinkaan syö pekonia minkään ruoan kanssa, esimerkiksi pekonihampurilaista (paitsi viime viikonloppuna, ja petyin...), koska pekoni on kaikista parasta ihan vaan itekseen. :) Poikkeuksen tekee pekonipasta! Siinä se pääsee oikeuksiinsa, tuo hyvää suolaista makua pastaan. Nam!
PEKONIPASTA
spagettia
170g pekonia
2½dl ruokakermaa
2 munaa
50g parmesaania
reilusti mustapippuria
Keitä spagetti reilussa suolatussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Silppua pekoni pienemmäksi ja paista pannulla rapeaksi. Siirrä pannu pois kuumalta liedeltä, jotta se kerkeää hieman jäähtyä. Vatkaa kulhossa munien rakenne kevyesti rikki ja lisää ruokakerma ja raastettu parmesaani. Rouhi sekaan reilusti mustapippuria. Kun spagetti on al dente, valuta se ja kaada pannulle pekonin sekaan. Kaada kerma-munaseos ja sekoita nopeasti kaikki sekaisin. Pidä huoli, ettei pannu ole liian kuuma, jottei kananmuna ala kypsymään rakeiseksi. Aseta tarjolle ja rouhi päälle vielä mustapippuria ja parmesaania.
Tämähän on siis periaatteessa arkikielessä pasta carbonara, koska yleensä carbonara tulee tehtyä ihan vaan pekonista eikä pancettasta, sillä sitä ei juurikaan täällä päin ole kaupoista saatavilla. Mutta carbonaraan käytetään tietääkseni oikeaoppisesti vain keltuaiset, tähän pastaan pistin koko munat. Lisäksi nyt en käyttänyt kuohukermaa, vaan vähän kevyemmin ruokakermaa. Oli sitten carbonaraa tai pekonipastaa, mutta syntisen hyvää tämä silti on! Eikä ihan joka syötäväksi tarkoitettua, on siinä rasvaa sen verran paljon, ruokakermaa tai ei... :D
Tuommoiset äänethän sitä mainoksessa aina riisimuroista kuului. :) Tässä kakussa riisimurot eivät päässeet poksahtelemaan, mutta hyvältä ne maistuivat! Eräs ystäväni linkitti tämän riisisuklaakakun ohjeen Facebookissa muistiin itselleen, ja samalla bongasin sen sieltä itse. Kakku näytti niin herkulliselta, että pakkohan sitä oli päästä tekemään!
Tänään tuli ystäväni vierailulle Helsingistä, ja menimme toisen ystävämme, samalla kummipojamme äidin luo kyläilemään. Vein tämän kakun mennessämme ja kyllä se tuntui kaikille maistuvan. Kakku oli aika makeaa, mutta makeuteen saa hyvin vaikutettua itse vaihtelemalla pohjaan tulevaa suklaata (itse käytin tällä kertaa Maraoun suklaata, joka on mielestäni paljon Fazerin sinistä makeampaa) sekä kermavaahdon makeutta säätelemällä.
RIISISUKLAA-MOKKAKAKKU
Pohja:
2 x 200g (maito)suklaata
2 x 5dl riisimuroja
Kiisseli:
1dl kahvia
1dl maitoa
1rkl sokeria
1rkl perunajauhoja
Lisäksi:
4dl kuohukermaa
½dl fariinisokeria
3 banaania
suklaarusinoita
Tee riisimuroista kaksi pohjaa. Sulata suklaa levy kerrallaan ja sekoita joukkoon riisimurot. Tasoita seos leivinpaperoituun irtopohjavuokaan ja anna kovettua. Tee sama uudelleen niin, että saat siis kaksi erillistä pohjaa.
Kiisseliä varten mittaa kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna. Kun seos pulpahtaa, ota se pois liedeltä ja jäähdytä kylmäksi.
Vispaa kuohukerma fariinisokerin kanssa. Pilko banaanit.
Kokoa kakku. Laita alimmaiseksi riisimuropohja, levitä päälle puolet kermavaahdosta, banaanisiivut ja kahvikiisseliä reilusti. Aseta päälle toinen pohja ja loput kermavaahdosta, lisää kahvikiisseliä ja ripottele päälle suklaarusinoita.
Resepti on alunperin kuulemma Kinuskikissalta, mutta ystäväni bongasi sen täältä. Ja ihan vinkiksi, että riisimuropohjat kannattaa todellakin tehdä leivinpaperille. Itse tein ensimmäisen pohjan kanssa sen mokan, että painelin seoksen suoraan keraamisen irtopohjavuoan pohjalle ja eihän se sieltä irti lähtenyt! Mur, vähänkö ärsytti! Toisen tein leivinpaperin päälle ja siitä se irtosi ongelmitta. Toisena vinkkinä se, että kakku kannattaa koota hyvissä ajoin. Itse pelkäsin sen vettyvän, ja kokosin sen viime tingassa. Noin tuntia myöhemmin (ja vielä noin kolmekin tuntia myöhemmin) kakku oli ihan kivikova, eli kermavaahto ei tunnu kovin äkkiä ainakaan pehmentävän pohjia. Kakku oli siis hieman vaikea leikattava, mutta eipä tuo haittaa jos tilaisuus ei ole kovin fiini. :)
Jotenkin tuntuu, etten ole leiponut ikuisuuksiin! Eilen illalla sitten sängyssä Leivotaan- lehteä lukiessani löysin tämän ihanalta kuulostavan keksireseptin. Aineksetkin löytyivät kaikki kaapista, joten ei muuta kuin aamulla leipomishommiin! Nyt kotona tuoksuu ihanasti inkivääriltä... <3
SIIRAPPILEIVÄT INKIVÄÄRILLÄ (24KPL)
125g voita
2½dl fariinisokeria
½dl tummaa siirappia
1 muna
5½dl vehnäjauhoja
1½tl ruokasoodaa
1½tl jauhettua inkivääriä
½tl kanelia
Koristelu
½dl sokeria
Sekoita voi ja sokeri kulhossa tasaiseksi taikinaksi. Lisää siirappi ja muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Pane taikina noin tunniksi jääkaappiin. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Muotoile taikinasta 24 palloa, pyörittele ne sokerissa ja laita leivinpaperin päälle pellille. Paina kevyesti hieman littanammaksi. Paista uunin keskitasolla 10-12 minuuttia. Anna jäähtyä.
Alkuperäisessä ohjeessa ei käsketty litistää palleroita, mutta ekaa pellillistä tarkkaillessani tulin siihen tulokseen, että kannattaa hieman litistää, niin ei tule niin korkeita pikkuleipiä.
Ei ole tullut juuri päiviteltyä blogia, mutta syy siihen on ollut oma terveydentilanne...Ei ole ollut kuntoa, jaksamista eikä oikeastaan intoakaan päivittää blogia, kun välillä on tehnyt niin pahaa, että oikein mikään ruoka ei ole uponnut. Onneksi nyt ruokahalut ovat palailleet pahoinvointilääkityksen ansiosta ja on tullut tehtyäkin kaikennäköistä, nyt pitää vain saada aikaiseksi päivitettyä jotain. Ja ei, se terveydentilanne ei ole raskaus (jos pahoinvoinnista jotain niin päättelitte...) vaan Crohnin tauti ja fistelit ja niihin ilmestyvät mätäpaiseet...
Olen muutaman kerran käynyt blogissani katsastamassa tilannetta ja huomasin, että laskuri on seonnut täysin...Nyt se näytti 85, ja jos omiin muistikuviini on luottaminen, niin viimeksi lukemat on ollut likempänä 600...Heitin nyt sit hatusta 570 ja kävin lataamassa sinne uuden laskurin.
Miten on, jos Sinä pidät blogia, niin onko sinulla laskuri käytössä niin, että se laskee jokaisen yksittäisen a)kävijän vai b)sivukäynnin? Minulla se on aina laskenut yksittäiset kävijät, mutta mietin tuossa, että muuttaisinko sen niin, että se laskisi jokaisen sivukäynnin...? Jos sattuu näin, että laskuri tekee tepposet, niin siitä olisi helppo tarkistaa sivukäyntimäärä suoraan Bloggerista, mutta sieltä kun ei näe yksittäisiä kävijöitä... :/
No, nyt vain toivotaan, että laskuri pysyy ruodussa. Ja että minä saan aikaiseksi päiviteltyä tekstejä tänne.
Toivotan sinulle hyvää alkavaa viikkoa! :)
-Timppi
Ps. Välillä on saanut "nauttia" myös kunnon kesäsateesta...
En ole luonteeltani mikään himohilloaja, mutta tätä hilloa tulee kyllä säännöllisesti tehtyä joka vuosi. Ehkä siksi, että tämän tekemisen ei tarvitse ajoittua sadonkorjuun aikaan, vaan ainekset tähän saa lähimarketista ympäri vuoden. Viimeksi tätä tarjosin tyttöjen illassa, silloin tätä laitettiin patongin päälle ja suolaisen piirakan kylkeen. Turha varmaan kertoa, miten hyvältä tämä maistuu kanan seurana...? :P
PAHOLAISEN HILLO
800g tomaatteja
400g punaisia paprikoita
4-6 punaista chiliä
1tl suolaa
1tl mustapippuria
2tl oreganoa
½dl etikkaa
1pkt Dansukker hillo-marmeladisokeria
Kalttaa tomaatit ja jäähdytä ne kylmässä vedessä. Vedä kuoret pois tomaateista. Leikkaa tomaatit pieniksi kuutioiksi ja leikkaa kovat kantaosat pois. Pane kuutiot kattilaan. Halkaise pestyt paprikat ja chilit, poista siemenet ja kuutioi. Murskaa kuoritut valkosipulin kynnet. Lisää valkosipuli ja mausteet kattilaan. Anna kiehua puolisen tuntia. Lisää etikka ja hillo-marmeladisokeri. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja anna kiehua 3-5 minuuttia silloin tällöin sekoitellen. Jäähdytä hetki ja purkita puhtaisiin purkkeihin. Säilytä kylmässä. Tarjoa grillattujen liha- ja makkararuokien kanssa sekä hampurilaisten mausteena.
Resepti on Dansukkerin sivuilta. Sieltä löytyy usein kivoja reseptejä kokeiluihin, kannattaa käydä tutustumassa heidän reseptipankkiin. :)
